Tarvitaan osaavaa pitkäjänteistä vaelluskalojen ja kestävän käytäntöjen edistämistä. Lyhytjänteinen, tempoileva ja luonteeltaan kertaluonteinen toiminta pitäisi saada muutettua pitkäjänteiseksi ja ennenkaikkea vaikuttavaksi. Yhden hallituskauden, eli 4 vuoden aikajänne on liian lyhyt. Vaelluskalan elvyttämisessä on aiemmin liian usein korostettu näyttävyyttä vaikuttavuuden kustannuksella. Olennaista olisi saada vahvistettua seurantaa sekä vaelluskalojen elvyttämiseen ja kestävää kalastusta tukevaa tutkimusta. Vaelluskalojen elvyttämiseen tarvitaan aitoa, osaavaa ja osallistavaa edistämistä. Toiminnan organisointia pitää parantaa, ja synergiaa kala- ja ympäristöhallinnon välillä vahvistaa.

1. Vaelluskalojen elvyttäminen on prosessi – oppimisprosessi

Jos joku sanoo että tietävänsä miten nämä asiat on, niin se mitä ilmeisimmin ei pidä paikkansa. Asiantuntijoiden ja tutkijoiden pitäisi keskittyä paremmin uuden tiedon (osaamisen) tuottamiseen, tiedonkeruun organisointiin ja paikallistoimintaa kannustavan pätevän maastokoulutuksen organisointiin. Jos halutaan oppia ymmärtämään ja edistämään vaikuttavaa elvyttämistä, pitää seurantaa edistää monipuolisesti ja määrätietoisesti. Heikosti tunnetut vaelluskalavesistöt pitää saada kartoitettua, seurannan ja tutkimusten piiriin ja tiedot julkisiksi. Seuranta- ja tutkimustietoa vaelluskalakantojen nykytilasta on syytä olennaisesti parantaa. Vaelluskalojen elpyminen ja kestävän kalastuksen edistyminen edellyttää kala- ja ympäristöhallinnon sekä kala- ja ympäristötutkimuksen saumatonta ja keskinäistä yhteistyötä. Asiassa on paljon parantamisen varaa. 

2. Verkostoitumisen ja vuorovaikutteisuuden tarve

Vaelluskalojen elvyttämisen pitää osallistaa laajemmin ja tiiviimmin. Kenttä ei saa olla liian pirstoutunut ja sulkeutunut. Verkostoitumista pitää edistää, osallistamisen kynnystä madaltaa. Virkamiehistä, tutkijoista ja energiayhtiöistä koostuvan Vaelluskalafoorumin sijaan, tarvitaan avoin valtakunnallinen sekä maakunnalliset vaelluskalaverkostot. Vaelluskalan keskeisimmät asianomaiset pitää saada organisoidun vaelluskalatoiminnan piiriin. Vaelluskalafoorumin koostumus on kuvaavaa sille miten asioista sovitaan niin ettei keskeisimmät asianomaiset pysty osallistumaan toimintaan. Vaelluskalafoorumin puheenjohtajana puheenjohtajana on Fortumin edustaja, eikä ryhmään kuulu paikallisia sidosryhmiä, omistajia tai kunnostustoimijoita. Toiminnan kehittämistä pitäisi tehdä paremmin kentän ruohonjuuritason tarpeiden ja vaelluskalojen olosuhteiden mukaan.

3. Velvoitteet on ajanmukaistettava

Kalatalousvelvoitteet on olennaista ajanmukaistaa, jotta kompensaatiot olisi paremmin suhteessa aiheutettuun haittaan. Tarvitaan hyvää kala- ja ympäristötutkimusta, edunvalvonnan ja ympäristöoikeuden (vesiipuitedirektiivin) soveltamista. Toimimattomat velvoitteet, yms turhakkeet on päivitettävä toimiviksi ratkaisuiksi. Vain vaikuttavilla velvoitteilla on merkitystä. Kalojen toimiva elinkierto, turvallinen kulkeminen ja kutualueiden toimivuus on syytä laittaa keskiöön. Kalatiet pitää saada toimimaan molempiin suuntiin. Kalateiden toimivuuksia pitää parantaa systemaattisesti ja pitkäjänteisesti. Vesivoimaloiden luonnonuomiin pitää saada asialliset ympäristövirtaamat.

4. Enemmän seurantaa, täsmäkunnostuksia ja pitkäjänteisyyttä

Virtavesien kunnostus, padonpurku tai kalatien rakentaminen ei saa olla vain kertatoimenpide. Elvyttämisen pitää olla määrätietoista ja pitkäjänteistä. Tarvitaan  seurantaa ja tutkimuksia, jotta voi tehdä vaikuttavuutta parantavia korjauksia. Tarvitaan myös kutusoraikkoseurantaa –  kutupesä- ja pienpoikaslaskentaa, muuta oppimista ja onnistumista tukevaa tiedonkeruuta. Asioiden edistämisrahat kohdennettava vaikuttavimmin ja kustannustehokkaammin. Tuloksellisuutta pitää parantaa, suunnitelmia täsmentämällä ja osaamista vahvistamalla.

5. Paikallinen ruohonjuuritason toiminta keskiöön

Paikallista toimintaa ja verkostoitumista tuettava laajemmin ja pitkäjänteisemmin. Vapaaehtoistoiminnan ja ammattilaisten projektitoiminta ei saisi olla toisiaan poissulkevaa. Konkreettista ja vaikuttavaa vapaaehtoista vaelluskalatoimintaa tuettava määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Tuettu vapaaehtoistoiminta pystyy tuottamaan aiemmin usein puuttuvan seurantatiedon. Ruohonjuuritason toiminta on pitkäjänteisesti toteutettuna usein äärimmäisen kustannustehokasta, ja vaikuttavaa. Hyviä esimerkkejä paikallistoiminnasta löytyy esim. Ingarskilanjoelta, Raumanjoelta sekä useilta pääkaupunkiseudun purovesiltä.

6. Konkretiaa ja ratkaisukeskeisyyttä

Heikommin tunnetut tai kartoittamattomat kalataloudellisesti merkittävät virtavedet on syytä inventoida. Potentiaaliset alueet, tierummut ja muuta vaellusesteet on syytä kartoittaa ja saada tiedostettua. Aiemmin koottu kalatiestrategia ja vaelluskalojen elvyttämisen priorisointi perustuu heikkoon lähtötilan tuntemukseen. Myös elvyttämisen suunnitelmia pitää päivittää uuden ja paremman tiedon pohjalta. Ankeriaan suojelusuunnitelman päivitys on yksi päällimmäisistä. Liian usein strategiat laaditaan poliittisella ohjauksella ja energiayhtiöiden vahvalla osallistumisella, jolloin käytännöt sanellaan energiapolitiikan ehdoilla ja ympäristötavoitteiden kustannuksella. Tällainen menettely johtaa helposti vain ratkaisujen viivästymiseen ja kiistojen pahentumiseen. Olennaista olisi saada lisättyä vastuullisuutta, sekä aitoa ympäristösovittelua. 

7. Vähemmän epäonnistumisia ja enemmän onnistumisia

Suomalaisista vaelluskalahankkeista on liian paljon huonoja esimerkkejä, siinä missä onnistumiset ovat harvassa. Jos halutaan aitoja onnistumisia vaelluskalakantojen elvyttämisessä, pitää monen asian parantua ja uudistua isosti. Pitää löytää aito tahtotila, halu tehdä asiat paremmin ja pitkäjänteisemmin. Toiminnan pitää tukea oppimista ja osaamista. Hyvä seuranta ja laadukas tutkimus on tärkeä voimavara. Suunnitelmien ja käytäntöjen ajanmukaistaminen kertoisi aidosta tahtotilasta, edistäisi konkretiaa ja parantaisi toiminnan vaikuttavuutta. Muussa tapauksessa vaelluskalojen elvyttäminen uhkaa liian helposti jäädä epätarkoituksenmukaiseksi, pinnalliseksi tai tehottomaksi. 

Suomalaisen vaelluskalojen elvyttämiseen tähtäävän toiminnan pitäisi perustua tietoon, uudistua nopeammin, laajapohjaisemmin ja paremmin.

 

Lue aiheesta lisää-> Tule mukaan tekemään “vaelluskalatiekarttaa”