Tiilikatot ovat yleistyneet Suomessa viimeisten 30 vuoden aikana. Vaikka tiilikatto on pitkäikäinen ja hiljainen, sen suojapinnoite kestää käytännössä vain noin 20 vuotta. Tämän jälkeen tiilet alkavat helposti kerätä sammalta, mikä voi aiheuttaa talviaikaan jäätymisvaurioita ja jopa tiilien halkeamista. Monet suomalaiset tiilikatot ovat nyt siinä iässä, ettei sade riitä enää pitämään niitä puhtaina, ja ne ovat alkaneet sammaloitua. Tämän seurauksena kattoja on alettu puhdistaa vahvoilla kemikaaleilla. Vaikka käyttöturvallisuustiedotteet varoittavat näiden aineiden myrkyllisyydestä ja vesistöihin pääsyn vaaroista, käytäntö on usein toinen. Katot pestään painepesurilla, minkä jälkeen kemikaalit levitetään katolle ja annetaan sateen huuhtoa ne pois. Tämä johtaa siihen, että myrkyt päätyvät lopulta vesistöihin, aiheuttaen merkittäviä haittoja, erityisesti pienissä puroissa, joissa virtaama on vähäinen eikä myrkyt pääse laimenemaan kunnolla. Mitä pienempi virtaama, sitä suuremmat ovat haitat.
Suomessa kattopuhdistusyritykset ovat mainostaneet pesuaineitaan biohajoaviksi ja jopa ympäristöystävällisiksi. Lähestulkoot kaikki aineet ovat biohajoavia. Se ei sano mitään. Kattojen kemiallisen pesun ympäristöystävällisyys on hyvin kyseenalainen ja valheellinen väite. Käyttöturvallisuustiedotteet ohjeistavat välttämään aineiden joutumista vesistöihin kaikin keinoin. Vaikka jotkut väittävät, että kemikaalit haihtuvat ilmaan levityksen jälkeen, totuus on, että ne sateiden myötä päätyvät lähivesistöihin, aiheuttaen ekologisia ja kalataloudellisia haittoja etenkin pienimmissä puroissa.
Yksi yleisesti käytetty sammaleenpoistoaine Suomessa on tanskalaisen Nowocoat Industrial A/S:n Novo Clean, sekä Sokeva Oy:n BioComb. Ruotsissa suosittu on Grön-fri. Ruotsissa talonomistajien etujärjestö suosittaa tiilikattojen pesua kahden vuoden välein, kun taas Suomessa suositellaan pesua 5-10 vuoden välein. Kemiallisia kattopesuja tehdään tiilikattojen lisäksi myös peltikatoille. Kaikkialla, missä asutusta on pienten purojen läheisyydessä, on tärkeää perehtyä näiden kattomyrkkyjen käytön riskeihin.
Vaikka ympäristönsuojelulaki pyrkii estämään ympäristön pilaantumista ja kalakuolemia, seuraukset voivat silti olla vakavia, jos riskejä ei tiedosteta tai tunnisteta. Pienimmissä taimenten kutupuroissa on usein vain ensimmäisen kesän poikasia, jotka ovat yleensä 3-6 sentin mittaisia ja jäävät helposti huomaamatta. Suomessa on viime vuosina havaittu mystisiä poikaskatoja juuri tällaisissa puroissa, ja seuranta johdatti meidät tunnistamaan tämän riskin. Vasta tämän jälkeen huomasimme Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tiedotteen, jossa vahvasti suositellaan kattojen pesua mekaanisesti ilman kemiallisia pesuaineita. Jos pesuaineita kuitenkin käytetään, on tärkeää noudattaa erityistä varovaisuutta ja minimoida aineiden huuhtoutuminen vesistöihin—mikä on helpommin sanottu kuin tehty.
Kaikki kattopesuaineet ovat biosidivalmisteita, joissa saa käyttää vain EU:n alueella hyväksyttyjä tehoaineita. Näiden aineiden terveys- ja ympäristöriskien arviointi on kuitenkin vielä kesken. Tulevaisuudessa tällaisten valmisteiden markkinointi Suomessa edellyttää Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) lupaa. Tällä hetkellä yritykset, jotka myyvät näitä valmisteita, ovat itse vastuussa siitä, että ne sisältävät vain sallittuja tehoaineita ja että käyttöohjeiden mukainen käyttö on turvallista.
Valmisteiden markkinoinnissa, jotka sisältävät vaarallisia tai haitallisia aineita, tulee aineiden ominaisuudet tuoda esille totuudenmukaisesti. Kemikaalilaissa kielletään harhaanjohtavien tai virheellisten turvallisuusväittämien käyttö mainonnassa. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on kuitenkin havainnut, että haitallisia aineosia sisältäviä valmisteita on virheellisesti mainostettu esimerkiksi ”myrkyttömiksi ihmisille ja eläimille.”
Teksti ja valokuvat: Henrik Kettunen
https://www.villaagarna.se/radgivning-och-tips/utomhus/tak/mossa-pa-tak/