Lappväärtin – Isojoki

”Isojoen vuotuiseksi taimenen vaelluspoikastuotannoksi arvioitiin 1970-luvulla noin 5 000 smolttia. 2000-luvun alussa vuosituotannoksi arvioitiin sähkökalastustulosten perusteella 1 500-2 000 smolttia. Joen nykyistä tuotantoa ei ole tarkemmin arvioitu, mutta se lienee 2000-luvun alun tasolla. Pääsyy alhaiseen poikastuotantoon ja sen vaihteluun on jokeen pyrkivien emokalojen vähäinen määrä ja vuosittain vaihtelevat nousumahdollisuude alajuoksun osittaisten vaellusesteiden ohi.” Lähde: Itämeren meritaimenen vesistökohtaiset elvytys- ja hoitosuunnitelmat

Syksyisin kudulle nousevia taimenia on kalatieseurannan perusteella arviota 1000 emoa. Osa nousijoista lienee istukkaita. Istukkaiden ja luonnontaimenten suhteesta ei ole tietoa.

”Viime vuosina myös Isojoen sivujoki Karijoki on otettu EteläPohjanmaan ELY-keskuksen toimesta mukaan vuosittain tehtävään poikastiheysseurantaan.
Vuosina 2019–2020 Isojoella toteutettiin nousutaimenten radiolähetinseuranta sekä vaelluspoikasten määrän arviointi vaelluspoikaspyydyksellä osana Freshabit-hanketta. Telemetriaseurannassa taimenten todettiin nousevan erityisesti pääuoman keskiosissa, Karijoessa ja Heikkilänjoessa sijaitseville lisääntymisalueille. Vaelluspoikaspyynnin perusteella Isojoen vesistöalueelta lähti vuosittain 6 000–7 000 vaelluspoikasta. Seurantaa on tehty yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Isojoesta on pyrkimys saada nk. indeksijoki, jonka poikastuotanto ja emokalamäärät pystyttäisiin arvioimaan mahdollisimman tarkasti.” Lähde: LUKE

Muualla aiheesta

Itämeren meritaimenen vesistökohtaiset elvytys- ja hoitosuunnitelmat

Isojoki – wikipedia

Taimenatlas

Kerro ajatuksesi kohteesta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *