Kemijoki
Kemijoki on Suomen pisin joki, noin 550 kilometriä pitkä. Vesistöalueen pinta-ala on 51 127 km², josta 49 467 km² kuuluu Suomelle, 27 km² Norjalle ja 1 634 km² Venäjälle. Joen keskivirtaama on yli 550 m³/s.
Kemijoen vesistössä on valtava potentiaali. Kemijoen vesistössä on sivujokineen lähes 26 000 kilometriä vähintään kaksi metriä leveää virtaava uomaa. Kemijoen latvat ovat koillisessa Saariselän alueella ja luoteessa Pallas-Ounastunturien tienoilla. Merkittäviä vapaasti virtaavia jokia ovat koskiensuojelulailla vesirakentamiselta suojeltu Ounasjoki. Muita Kemijoen tunnettuja sivujokia on esim. Luiro, Kitinen, Raudanjoki, Tenniöjoki, Sattanen, Jeesiöjoki, Naruskajoki, Kairijoki, Meltausjoki sekä Runkausjoki.
Kemijoella tehdään monenlaisia asioita vaelluskala-asioiden edistämiseksi. On isoja vastuutahoja, jotka tekee isommalla rahalla, mutta on myös talkooporukoita, kuten Ounasjoen Parvajoella. Katso: Kittilän Parvajoki-esittely.
Vaelluskalojen näkökulmasta Kemijoki on sekä hyvin potentiaalinen että äärimmäisen haastava. Asioiden edistymisessä punnitaan osaamisen ja elvyttämisen pätevyys sekä tahtotila. On selvää, että paremmalla yhteistyöllä pääsee nopeammin pidemmälle. Vesistöön liittyvät ristiriidat heikentävät osaltaan eri toimijoiden yhteistyön toimivuutta. Yksi isoimmista ”riidankylväjistä” on vesivoima.
Iso kysymys Kemijoella on, halutaanko ja voidaanko vesivoimaan ja vaelluskalojen elvyttämiseen liittyvät intressit yhteensovittaa. Viime vuosina joen lyhytaikainen säännöstely on voimistunut, mikä on vaikeuttanut vaelluskalojen kulkemista. Vesivoimaan liittyy monia isoja ekologisia haittoja, joita tulee vähentää. Vesivoimayhtiöt tietävät sen. Lobbarit käyvät jatkuvasti kampanjaa, jossa korostetaan vesivoiman merkitystä, vaikka säätövoimaa olisi vaikea lisätä ilman lisäongelmia. Kompensaatiot kun ovat yleensä tehoton korjaus aiheutettuun haittaan.
Vesivoiman tuotanto jatkuu todennäköisesti merkittävänä Kemijoella tulevaisuudessa. Oleellista onkin nyt saada edistystä kalatalousvelvoitteiden päivityksiin, vaelluskalojen turvallisen liikkumisen ratkaisut ja asialliset ympäristövirtaamat luonnonkoskiin.
Kemijoella on paikoin myös vedenlaatuhaasteita. Maankäyttö, metsäojitukset, maatalous (karjatalous) ja kaivokset, ovat paikoin heikentäneet veden laatua.
Vaikka Kemijoen alkuperäinen lohi hävisikin aikanaan voimalaitospatojen seurauksena, joessa on silti mahdollisuus elvyttää vaelluskaloja. Vesivoiman vastuukysymyksiin liittyvät kiistat jatkuvat edelleen. Suunnitelmat Sierilän vesivoimalaitoksen rakentamiseksi on äskettäin hylätty, mikä on myönteistä. Mankalayhtiö tutkii parhaillaan pumppuvoimaloiden rakentamisen mahdollisuuksia.
Vaelluskalojen kannalta odotettu päätös aluehallintoviraston kalatalousvelvoitteiden päivittämisestä odotetaan valmistuvan viimeistään alkukesästä 2024. Prosessi alkoi jo vuonna 2017, mutta se etenee hitaasti pääosin vesivoimayhtiöiden hidastelun vuoksi. Velvoitepäivitys on merkittävä askel vaelluskala-asioiden edistymisen kannalta. On tärkeää, että mankalayhtiön omistajat ja hallitus ottavat proaktiivisesti vastuuta ja ryhtyvät vaikuttavasti edistämään joen luontoarvojen elvyttämistä, mukaan lukien vaelluskalat.
Kemijoella on mahdollisuus elvyttää erilaisia kalalajeja, kuten lohta, taimenta ja vaellussiikaa sekä nahkiaista. Joen latvoille on istutettu myös puronieriöitä, jotka ovat valitettavasti syrjäyttäneet osan tai jopa kokonaan taimenkannasta monilla alueilla.
Lohen osalta elvytettävä kanta oli aiemmin viljelty sekakanta, joka koostuu useasta eri lohikannasta. Nykyisin on osin siirrytty käyttämään Tornionjokista lohikantaa istutuksissa. Tämä on perusteltua siksi, että ilman toimivaa luonnonkiertoa viljelykannan perimä heikkenee, joka osaltaan voi heikentää istutusten onnistumista. Lohta on myös yritetty elvyttää mäti- ja poikasistutusten lisäksi Isohaaran padon alle nousseiden emojen siirtoistutuksilla. Emoja on vaihtelevalla menestyksellä saatu pyydystettyä joen alaosilta, josta niitä on siirretty yläjuoksun kutualueille. Lohijokitiimi ry on organisoinut ja toteuttanut pyyntiä ja siirtoja jo usean vuosikymmenen ajan. Kalatien toimivuutta on myös yritetty parantaa.
Kemijoen alkuperäisiä taimenkantoja esiintyy yhä monissa latvavesissä. Joen eri osiin istutetaan osin kalastuksen tarpeisiin, ja osin taimenkantojen elvyttämiseksi monia eri viljelyperäisiä taimenia, joista osa on vierasperäisiä. Taimenen suojelu- ja elvytystoiminnan yksi haaste on myös se, että pienemmillä erämaapuroilla on perinteisesti harrastettu ja paikoin yhä harrastetaan ns. tonkojen ongintaa.
Yksi kalavelvoitteiden kohde on nahkiainen. Niitä nousee Isohaaran alle, josta niitä pyritään siirtämään yläjuoksulle. Läheskään aina ei saada sitä määrää, joka velvoitteiden mukaan tulisi saada siirrettyä.
Kemijoen vesistö on laaja, ja siihen liittyy merkittäviä kalastuksellisia intressejä ja kalastuksen kestävyys haasteita. Lokan ja Porttipahdan tekoaltailla harjoitetaan merkittävää kaupallista kalastusta. Kemijoen edustalla on laaja terminaalikalastusalue, jossa lohen kalastus on suhteellisen vapaata. Vesistöalueella eri kalavedenomistajilla ja kalastusryhmillä on erilaisia painotuksia siitä, miten kalavesien hoito ja kalastus tulisi järjestää. Pientä käymistilaa on olemassa.
Kemijoen vaelluskalakysymyksissä näkyviä toimijoita ovat esimerkiksi Metsähallitus, Mankalayhtiöt (PVO), (Kemijoki Oy) ja näiden omistajat (Fortum, UPM, Lapin sähkövoima Oy ja Helen), Lapin liitto, kalatalousalueet, Lohijokitiimi ry, ja muut vastaavat. Voimalohi Oy on Kemijoki Oy:n ja PVO-Vesivoiman yhteisyritys jonka tehtävä on omistajayhtiöiden kalataloudellisista istutusvelvoitteista Kemi- ja Iijoen vesistöissä sekä Lieksanjoella.
Tuoreimpia aiheita:
19.3.2024 : Voimalarakentaminen teki suurista virroista allasketjuja – On aika korjata mitä korjata voi
14.3.2024 : Kemijoki Oy on aloittanut Ailangantunturin pumppuvoimalan ympäristövaikutusten arvioinnin
Muualla aiheesta:
Kalojen kuninkaan tie sukupuuttoon : Kari Alaniska
Rakennettujen jokien kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja kalatalousvelvoitteet
Lapin ELY-keskus vaatii kalateiden rakentamista Kemijokeen
Avin laitettava jokiyhtiö kuriin
Voimayhtiöt vastustavat Kemijoen kalatievelvoitetta kynsin ja hampain
Kalatalousvelvoitteiden muuttamista koskevan hakemuksen käsittelyaika aluehallintovirastossa
ELY: Esitys kalatalousvelvoitteiksi
Kemijoen säännöstelyn haitat jäävät Lappiin ja leijonanosa hyödyistä valuu etelään
Kemijoella lohen alasvaelluksen pullonkaula on Petäjäskosken voimalaitos ja allas
Vaelluskalat takaisin Lappiin! -facebook
Vesivoiman roolia säätövoimana liioitellaan – nousussa ovat sähkön kulutusjousto ja akkuvarastot
Kemijoella lohen alasvaelluksen pullonkaula on Petäjäskosken voimalaitos ja allas
Lapin Kokoomusnuoret vaatii aloittavalta hallitukselta toimia vaelluskalayhteyksien palauttamiseksi
Kemi-Ounasjoen Vaelluskalatyöryhmä
Metsähallitus kartoittaa ja kunnostaa virtavesiä Lapissa
Yhteistyöstä voimaa vaelluskalakantojen elvyttämiseen
Mikon lapsuutta varjosti pelko, että vesi peittää kodin ja maat
Tutkija Jukka Jormola: Ohitusuomat Kemijoen kaikkiin voimalaitoksiin ovat mahdollisia
”Valtion pyydettävä anteeksi Kemijokivarren asukkailta”
Petäjäskosken voimalaitoksen alakanava
Isohaaran kalateissä on elämää – rasvaevällisiä kaloja on näkynyt entistä enemmän
Keskisarja: Kemijoella tapahtui 1940-luvulla Suomen hulluin ympäristörikos
podcast: Tapani Niemi uskoo, että etelän avulla lohikala palaa Kemijokeen
KHO tyrmäsi jättikaivoksen ympäristöluvan: syynä kala
Kalateitä vaaditaan entistä äänekkäämmin
Vapaana virtaavat lohijoet ovat myös kulttuurinen arvo
Kemijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma vuosille 2022-2027
Kemijoen lohi puhuttaa | suomenkalakirjasto.fi
Vaelluskalojen ylisiirtohanke – Paluu 2015
Pisavaaran purot – kadonnutta taimenta etsimässä -lyhytdokumentti
Downstream migration of salmon smolts in regulated rivers: factors affecting survival and behavior