Kemijoki

Kemijoki on Suomen pisin joki, noin 550 kilometriä pitkä. Vesistöalueen pinta-ala on 51 127 km², josta 49 467 km² kuuluu Suomelle, 27 km² Norjalle ja 1 634 km² Venäjälle. Joen keskivirtaama on yli 550 m³/s. 

Kemijoen latvat ovat koillisessa Saariselän alueella ja luoteessa Pallas-Ounastunturien tienoilla. Merkittäviä vapaasti virtaavia jokia ovat koskiensuojelulailla vesirakentamiselta suojeltu Ounasjoki. Muita Kemijoen tunnettuja sivujokia on esim. Luiro, Kitinen, Raudanjoki, Tenniöjoki, Sattanen, Jeesiöjoki, Naruskajoki, Kairijoki, Meltausjoki sekä Runkausjoki.

Kemijoella tehdään monenlaisia asioita vaelluskala-asioiden edistämiseksi. On isoja vastuutahoja, jotka tekee isommalla rahalla, mutta on myös talkooporukoita, kuten Ounasjoen Parvajoella. Katso: Kittilän Parvajoki-esittely.

Vaelluskalojen näkökulmasta Kemijoki on sekä hyvin potentiaalinen että äärimmäisen haastava. Asioiden edistymisessä punnitaan osaamisen ja elvyttämisen pätevyys sekä tahtotila. On selvää, että paremmalla yhteistyöllä pääsee nopeammin pidemmälle. Vesistöön liittyvät ristiriidat heikentävät osaltaan eri toimijoiden yhteistyön toimivuutta. Yksi isoimmista ”riidankylväjistä” on vesivoima.

Iso kysymys Kemijoella on, halutaanko ja voidaanko vesivoimaan ja vaelluskalojen elvyttämiseen liittyvät intressit yhteensovittaa. Viime vuosina joen lyhytaikainen säännöstely on voimistunut, mikä on vaikeuttanut vaelluskalojen kulkemista. Vesivoimaan liittyy monia isoja ekologisia haittoja, joita tulee vähentää. Vesivoimayhtiöt tietävät sen. Lobbarit käyvät jatkuvasti kampanjaa, jossa korostetaan vesivoiman merkitystä, vaikka säätövoimaa olisi vaikea lisätä ilman lisäongelmia. Kompensaatiot kun ovat yleensä tehoton korjaus aiheutettuun haittaan.

Vesivoiman tuotanto jatkuu todennäköisesti merkittävänä Kemijoella tulevaisuudessa. Oleellista onkin nyt saada edistystä kalatalousvelvoitteiden päivityksiin, vaelluskalojen turvallisen liikkumisen ratkaisut ja asialliset ympäristövirtaamat luonnonkoskiin.

Kemijoella on paikoin myös vedenlaatuhaasteita. Maankäyttö, metsäojitukset, maatalous (karjatalous) ja kaivokset, ovat paikoin heikentäneet veden laatua.

Vaikka Kemijoen alkuperäinen lohi hävisikin aikanaan voimalaitospatojen seurauksena, joessa on silti mahdollisuus elvyttää vaelluskaloja. Vesivoiman vastuukysymyksiin liittyvät kiistat jatkuvat edelleen. Suunnitelmat Sierilän vesivoimalaitoksen rakentamiseksi on äskettäin hylätty, mikä on myönteistä. Mankalayhtiö tutkii parhaillaan pumppuvoimaloiden rakentamisen mahdollisuuksia.

Vaelluskalojen kannalta odotettu päätös aluehallintoviraston kalatalousvelvoitteiden päivittämisestä odotetaan valmistuvan viimeistään alkukesästä 2024. Prosessi alkoi jo vuonna 2017, mutta se etenee hitaasti pääosin vesivoimayhtiöiden hidastelun vuoksi. Velvoitepäivitys on merkittävä askel vaelluskala-asioiden edistymisen kannalta. On tärkeää, että mankalayhtiön omistajat ja hallitus ottavat proaktiivisesti vastuuta ja ryhtyvät vaikuttavasti edistämään joen luontoarvojen elvyttämistä, mukaan lukien vaelluskalat.

Kemijoella on mahdollisuus elvyttää erilaisia kalalajeja, kuten lohta, taimenta ja vaellussiikaa sekä nahkiaista. Joen latvoille on istutettu myös puronieriöitä, jotka ovat valitettavasti syrjäyttäneet osan tai jopa kokonaan taimenkannasta monilla alueilla.

Lohen osalta elvytettävä kanta oli aiemmin viljelty sekakanta, joka koostuu useasta eri lohikannasta. Nykyisin on osin siirrytty käyttämään Tornionjokista lohikantaa istutuksissa. Tämä on perusteltua siksi, että ilman toimivaa luonnonkiertoa viljelykannan perimä heikkenee, joka osaltaan voi heikentää istutusten onnistumista. Lohta on myös yritetty elvyttää mäti- ja poikasistutusten lisäksi Isohaaran padon alle nousseiden emojen siirtoistutuksilla. Emoja on vaihtelevalla menestyksellä saatu pyydystettyä joen alaosilta, josta niitä on siirretty yläjuoksun kutualueille. Lohijokitiimi ry on organisoinut ja toteuttanut pyyntiä ja siirtoja jo usean vuosikymmenen ajan. Kalatien toimivuutta on myös yritetty parantaa. 

Kemijoen alkuperäisiä taimenkantoja esiintyy yhä monissa latvavesissä. Joen eri osiin istutetaan osin kalastuksen tarpeisiin, ja osin taimenkantojen elvyttämiseksi monia eri viljelyperäisiä taimenia, joista osa on vierasperäisiä. Taimenen suojelu- ja elvytystoiminnan yksi haaste on myös se, että pienemmillä erämaapuroilla on perinteisesti harrastettu ja paikoin yhä harrastetaan ns. tonkojen ongintaa.

Yksi kalavelvoitteiden kohde on nahkiainen. Niitä nousee Isohaaran alle, josta niitä pyritään siirtämään yläjuoksulle. Läheskään aina ei saada sitä määrää, joka velvoitteiden mukaan tulisi saada siirrettyä.

Kemijoen vesistö on laaja, ja siihen liittyy merkittäviä kalastuksellisia intressejä ja kalastuksen kestävyys haasteita. Lokan ja Porttipahdan tekoaltailla harjoitetaan merkittävää kaupallista kalastusta. Kemijoen edustalla on laaja terminaalikalastusalue, jossa lohen kalastus on suhteellisen vapaata. Vesistöalueella eri kalavedenomistajilla ja kalastusryhmillä on erilaisia painotuksia siitä, miten kalavesien hoito ja kalastus tulisi järjestää. Pientä käymistilaa on olemassa.

Kemijoen vaelluskalakysymyksissä näkyviä toimijoita ovat esimerkiksi Metsähallitus, Mankalayhtiöt (PVO), (Kemijoki Oy) ja näiden omistajat (Fortum, UPM, Lapin sähkövoima Oy ja Helen), Lapin liitto, kalatalousalueet, Lohijokitiimi ry, ja muut vastaavat. Voimalohi Oy on Kemijoki Oy:n ja PVO-Vesivoiman yhteisyritys jonka tehtävä on omistajayhtiöiden kalataloudellisista istutusvelvoitteista Kemi- ja Iijoen vesistöissä sekä Lieksanjoella.

Muualla aiheesta:

Kalojen kuninkaan tie sukupuuttoon : Kari Alaniska

Rakennettujen jokien kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja kalatalousvelvoitteet

Lapin ELY-keskus vaatii kalateiden rakentamista Kemijokeen

Avin lai­tet­ta­va jo­ki­yh­tiö kuriin

Voimayhtiöt vastustavat Kemijoen kalatievelvoitetta kynsin ja hampain

Kemijoen ja Raudanjoen voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden muuttamista koskevat hakemusasiakirjat nähtävillä

ELY: Esitys kalatalousvelvoitteiksi

Kemijoen säännöstelyn haitat jäävät Lappiin ja leijonanosa hyödyistä valuu etelään

Lohen surma

Vaelluskalat takaisin Lappiin! -facebook

Vesivoiman roolia säätövoimana liioitellaan – nousussa ovat sähkön kulutusjousto ja akkuvarastot

Kemijoella lohen alasvaelluksen pullonkaula on Petäjäskosken voimalaitos ja allas

Tiedetrippi: Lohen uusi alku?

Iijoen ja Kemijoen nahkiaisten ylisiirroissa jäätiin tänä vuonna tavoitteista – lisää tutkimustietoa tarvitaan

Edus­kun­nas­ta: Vael­lus­ka­lat ovat tärkeä osa Lapin luontoa – ta­voit­tee­nam­me on pa­laut­taa lohi Ke­mi­jo­keen

Arja ja Sirkku menettivät lapsuuden kotinsa Porttipahdassa tekoaltaan veden alle: ”Meille sanottiin vain, että veden alta on pakko muuttaa pois”

Ounasjoki säästyi voimaloilta jokivartisten kovan työn ansiosta – ”Edelleen tuntuu mahtavalta”, sanoo ilouutisen välittänyt Hannele Pokka

Vesivoimaloiden on juoksutettava vettä voimalan ohi tuulivoiman kasvun vuoksi – energiaa valuu hukkaan

Lapin Kokoomusnuoret vaatii aloittavalta hallitukselta toimia vaelluskalayhteyksien palauttamiseksi

Lohi ei ole löytänyt Isohaaran kalateihin tänä kesänä – Lohijokitiimi perää yhä ratkaisua voimalaitoksen katkokäyttöön

Kemijoki Oy suunnittelee rakentavansa useita pumppuvoimaloita – investoinnit jopa kolme miljardia euroa

Kemi-Ounasjoen Vaelluskalatyöryhmä

Dokumenttiprojekti: Vaeltajat

Metsähallitus kartoittaa ja kunnostaa virtavesiä Lapissa

Vaelluskala-aktiivit kritisoivat Kemijoen kalatiesuunnitelmaa – myös tutkijat pitäisivät luonnonmukaista uomaa parempana ratkaisuna

Yhteistyöstä voimaa vaelluskalakantojen elvyttämiseen

Hukutettu maa

Mikon lapsuutta varjosti pelko, että vesi peittää kodin ja maat

Tutkija Jukka Jormola: Ohitusuomat Kemijoen kaikkiin voimalaitoksiin ovat mahdollisia

”Valtion pyydettävä anteeksi Kemijokivarren asukkailta”

Iso­haa­ran ka­la­teis­sä on elämää – ras­vae­väl­li­siä kaloja on näkynyt entistä enemmän

Keskisarja: Kemijoella tapahtui 1940-luvulla Suomen hulluin ympäristörikos

podcast: Tapani Niemi uskoo, että etelän avulla lohikala palaa Kemijokeen

KHO tyrmäsi jättikaivoksen ympäristöluvan: syynä kala

Kalateitä vaaditaan entistä äänekkäämmin

Vapaana virtaavat lohijoet ovat myös kulttuurinen arvo

Vapaa joki

Kemijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma vuosille 2022-2027

Kemijoen lohi puhuttaa | suomenkalakirjasto.fi

Downstream migration of salmon smolts in regulated rivers: factors affecting survival and behavior

Kerro ajatuksesi kohteesta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *