Kuhankosken vesivoimalaitos on yhtä kuin keskisuomalaisen ns Rautalammin taimenen elinympäristön kriittisin pullonkaula. Heti yläpuolella on Saarijärven reitin, Kolima-Keitele reitin sekä Konneveden kosket, ja sen yläpuolella loppu Rautalammin reitistä. Taimen lisääntyy yhdessä paikassa, ja vaeltaa alaspäin joskus lyhyemmän matkaa. Taimenten kasvuvaellus yltää ainakin teoriassa Päijänteelle asti – ainakin aiemmin. Kuhankoski on toiseksi alin koski ennen Päijännettä. Alempana on vain Vaajakoski.

Kuhankoski on siltä osin harmillinen tapaus, koska voimalaitos on vanha, ja siinä on francis-trubiinit. Siltä osin kun laitoksessa ei ole ohijuoksutuksia on sekä smoltit että vanhemmat taimenet päätyneet turbiinien läpi, mikä on kautta historian mitä ilmeisimmin aiheuttaneet keskisuomalaiselle taimenelle merkittävää alasvaelluskuolleisuutta. Jos yläjuoksulle leimautuneet kalat eivät pääse turvallisesti alas, niin ei ole myöhemmin myöskään nousuhaluisia emoja. Kuhankoskessa on tekninen kalatie, kuten myös alapuoleisessa Vaajakosken voimalaitoksessa. Ainakin Vaajakosken kalatiessa havaittujen nousijoiden määrät ovat pitkään olleet hyvin vähäisiä. Yllättävän merkittävä osaselitys alueen vaellutavan taimenen heikkoon tilaan, saattaa mitä ilmeisimmin liittyä juurikin em. laitoksen toimintaan ja ennenkaikkea sen haitallisiin turbiineihin. Näihin turbiineihin ei oikeasti saisi päästää ensimmäistäkään kalaa. Alasvaelluskuolleisuutta ei ole tutkittu.

Pelkän ylösvaelluksen mahdollistaminen on hyvin heikkotehoinen ratkaisu. Jos keskisuomalaista vaellustaimenta halutaan elvyttää, ja saada Konneveden koskille reilummin kookasta järvivaelluksen tehnyttä luonnontaimenta, olisi olennaista edistää turvallista alasvaellusta.

5MW:n laitos on tarkoitus uusia. Ministeri Tiilikainen myönsi loppuvuodesta -18 valtion avustusta 2,875 miljoonaa euroa em. vesivoimalan uusimiseen.

Kuvat ja video: Janne Passi