Monikonpuro, Espoo

Rastaalasta ja osin Lintuvaarasta alkunsa saava Monikonpuro virtaa Leppävaaran halki Laajalahteen. Puro on kokonaisuudessaan melkein 7 kilometriä pitkä ja hyvin lähdepitoinen vesistö. Puroon on kotiutettu Espoonjoesta peräisin oleva, alkuperäinen  taimenkanta. Nämä siirtoistukkaat ovat kotiutuneet Monikonpuroon hyvin, ja synnyttäneet uusia poikasikäluokkia.

Vesistön alaosia rakennetaan, uomaan siirretään ja rakennetaan. Taimenkantaa on aiemminkin pyritty huomioimaan, kuten myös jatkossa. Kesän 2020 aikana on kaavailtu kutualueiden kunnostuksia. Aiemmin puron edustalla on harjoitettu hyvin tehokasta verkkokalastusta, mikä on osaltaan heikentänyt taimenkannan laajemman elpymisen edellytyksiä. Helsingin ja Espoon kaupunki ovat yhdessä päättäneet että vuoden 2020 alusta alkaen Laajalahden alueella pyydyskalastus kielletty 1.4.–31.12. Tämä on Monikonpuron taimenelle erittäin hyvä asia.

Monikonpuron yläosilla havaittiin kevään pienpoikaslaskennoissa huomattavia määriä keväällä syntyneitä taimenia. Puron taimenkanta näyttää ainakin yläosilla lisääntyneen ennätyksellisen hyvin. Kehitys näyttää hyvin lupaavalta.

Monikonpuron asiassa aktiivisia toimijoita ovat olleet mm. vaelluskala-aktiivit, Leppävaara-Seura, Pro Monikonpuro-ryhmä sekä Espoon kaupunki.

Aiheesta muualla

Monikonpuron yläosille on hiljattain perustettu myös Monikonpuron luonnonsuojelualue.

Espoolaisella torilla on aukko, joka ylhäältä katsottuna paljastaa yllättävän näyn – Harva tietää, että se on kaupunki­rakentamisen tarkkaan mietitty taidonnäyte

Pääkaupunkiseudulla taimenen poikaslaskennoista iloinen yllätys – Työtä silti riittää, puroja pitäisi kunnostaa 30 000 kilometriä

Kun puro ja rakentaminen kohtaavat

Kerro ajatuksesi kohteesta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *