Pakkalanpuro

Pakkalanpuro saa alkunsa Helsinki-Vantaan lentokenttäalueelta. Puro tunnetaan myös Krakanoja sekä Veromiehenkylänpuro nimellä. Puroa on kunnostettu SKES:n, eli Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran, kuljetus- ja logistiikkayhtiö DHL:n sekä Vantaan kaupungin yhteisprojektina.

Puron vedenlaatu on taimenten lisääntymistä rajoittava tekijä, ja ongelman lähde on lentokentän glykolikuormitus. Tiedossa on, että se on kuitenkin vähenemään päin. Sen takia olettamamme on jonkin aikaa ollut, että taimenen kutu Pakkalanpurossa alkaa pian onnistumaan. Purossa on joka syksy jonkin verran merikaloja kutupuuhissa. Keskeisimmät kutusoraikot ovat jo pidemmän aikaa olleet kunnossa.

Vantaan kaupunginhallitus käsitteli 10.1.2020 kokouksessaan Krakanojan rauhoittamista 6,3 hehtaarin alueelta. Päätöksen mukaan Krakanojan, eli Pakkalanpuron Ylästöntien ja Tulkintien välinen osuus ja sitä ympäröivä metsäalue muutetaan luonnonsuojelualueeksi. Alkuperäisen esityksen suojelualueen perustamisesta teki SKES:n puheejohtaja Jukka Halonen Vantaan ympäristölautakunnassa, joka teki asiasta yksimielisen päätöksen.

Kesäkuussa 2020 tehdyssä pienpoikastarkastelussa alueelta löytyi neljältä eri soraikolta yhteensä 49 pienpoikasta. Talven -19/-20 vedenlaatu pysyi selkeästi aiempaa parempana, ja mahdollisti vihdoin mädin kehityksen. Syksyn 2020 kuduntarkkailussa alueella nähtiin noin parikymmentä emoa kudulla. Pesälaskennoissa löydettiin 12 varmaa pesäpaikkaa, joista osaan oli kutenut useampi kuin yksi emo. Voi sanoa, että Ylästöntien kaikkien kutusoraikkojen käyttöaste oli 100 prosenttia.

Talven -20/-21 aikana kutualueen yläosalla vesi oli ohjautunut aiemman tulvauoman kautta ylimpien kutusoraikoiden ohi. 24.5.2021 tehdyn laskennan aikaan virtaama oli vielä normaalia korkeampi ja vesi sameampi, mikä heikensi havainnointia. Pienpoikasia havaittiin silti 48. Vaikeiden olosuhteiden takia voi kuitenkin olettaa, että pienpoikastuotanto on edellisestä vuodesta parantunut. 30.5. alueella tehtiin tarkistuslaskenta, jolloin alueelta löytyi jo 63 poikasta.

Kevään 2022 sekä 2023 pienpoikaslaskennoissa ei löytynyt ensimmäistäkään poikasta. Myöskään syksyllä 2022, eikä vuonna 2023 tehdyissä velvoitetarkkailuun liittyvissä sähkökoekalastuksissa ei saatu yhtään taimenta, vaikka kahtena edellisenä vuotena tuli varsin mallikkaasti. Oliko vuodesta 2020-2021 hyvä taimenen poikastilanne lentokenttäalueella tehostuneen glykolivesien käsittelyn ansiota, vai puhtaasti vähentyneen lentokenttätoiminnan seurausta? Alkutalven 2024 aikana purolla haisi taas vahvasti glykoli. Huhtikuussa 2024 puron pohja oli kauttaaltaan glykolin hajoamismössön peitossa. Hajotessaan tämä kuluttaa happea ja muodostaa veden virtausta heikentävän kalvomaisen kerroksen pohjan pinnalle. Mätijyvät eivät saa happea, vaan tukehtuvat. Tämän takia odotamme ettei kesän 2024 aikana soraikoista kuoriudu taaskaan yhtään taimenen poikasia. Tulee kolmas katovuosi putkeen.