Tarina
Tiedon taso: Tietoa kaivataanTrollbölen puro sijaitsee Raaseporissa lähellä Tammisaaren keskustaa. Puro saa alkunsa Kvarnträsket-järvestä. Puron kokonaispituus on alle kilometrin, mutta matkalla on yli 12 metriä pudotuskorkeutta.
Trollböle tunnetaan erityisesti vanhasta myllymiljööstään. Puron vesivoimaa on hyödynnetty jo vuosisatojen ajan: Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan paikalla on ollut mylly ainakin 1600-luvulla, ja vuoden 1695 karttaan on merkitty kaksi myllynpaikkaa. Vuoden 1793 kartassa puron etelärannalle on merkitty mylly ja pohjoisrannalle vesivoimalla toiminut saha. Nykyiseen myllyyn liittyvissä rakenteissa on vuosiluku 1865, mutta rakennuksen tarkkaa ikää ei tunneta. Mylly ja saha olivat toiminnassa vuoteen 1951 saakka.
Trollbölellä on myös pitkä historia kalanviljelyssä. Alueella harjoitettiin kalanviljelyä jo 1940-luvulla, ja varsinainen kalahautomo aloitti toimintansa 1980-luvun puolivälissä. Hautomo toimi noin 30 vuoden ajan. Trollbölessä kasvatettiin muun muassa meritaimenia, ja hautomolla oli merkittävä rooli Aurajoen meritaimenkannan hoidossa. Aurajoesta pyydettyjen emokalojen mätiä kuljetettiin Trollböleen haudottavaksi ja kasvatettavaksi, minkä jälkeen poikasia istutettiin Aurajoen lisäksi muun muassa Raisionjokeen sekä Saaristomeren ja läntisen Suomenlahden alueelle.
Hautomotoiminnan aikana Trollbölen purossa tehtiin syksyisin havaintoja kudulle nousevista taimenista. Hautomotoiminnan päättymisen jälkeen paikalliset vaelluskaloista kiinnostuneet aloittivat kesällä 2019 puron kunnostamisen. Kunnostusten tavoitteena on parantaa taimenen kutualueita ja mahdollistaa luonnollinen poikastuotanto.
Trollbölen erityisenä haasteena on veden riittävyys. Puron virtaama vaihtelee voimakkaasti, ja uoma voi kesäisin kuivua lähes kokonaan. Syksyllä vettä voi puolestaan olla runsaasti. Veden vähyys kesällä voi muodostaa merkittävän pullonkaulan taimenen poikastuotannolle, vaikka kutu onnistuisikin syksyllä.
Puron taimenkannan nykytilasta on edelleen niukasti tutkittua tietoa. Kohteesta ei ole löytynyt julkaistuja sähkökoekalastustuloksia, joiden perusteella voitaisiin arvioida luonnollisen lisääntymisen onnistumista tai poikastiheyttä. Myöskään purossa havaittujen taimenten geneettistä alkuperää ei tunneta. Siksi yksi Trollbölen kiinnostavimmista avoimista kysymyksistä on, onko purossa nykyisin itsenäisesti luonnossa lisääntyvä taimenkanta ja missä määrin se on yhteydessä alueen pitkään hautomohistoriaan.
















