Espoonjoki

Espoonjoen valuma-alueen pohjoiset latvavedet saa alkunsa Nuuksion metsäpuroista. Valuma-alueen muutamat isommat järvet tasaavat osin pääuoman virtaamaa. Isoimpia järviä on Pitkäjärvi, sekä Bodom. Vedet laskevat Kauklahden kautta Espoonlahteen. Espoonjoessa elää oma geneettisesti alkuperäinen taimen. Taimenkanta ei ole mitenkään runsaslukuinen, pikemminkin päinvastoin. Koekalastusten perusteella taimenkanta olisi kuitenkin jotenkin vakaa. Poikastuotanto on vissiin ensisijaisesti merestä nousevien emojen varassa. Asiasta on syytä olla huolissaan, koska kutupesiä joessa syksyisin löydetään yleensä niukanlaisesti. Espoonlahdessa kalastetaan syksyisin innokkaasti mm. verkoilla.

Joen koskialueilla on ainakin aiemmin tavattu salakalastajia. Tämä saattaa osin johtua myös väärinkäsityksestä tai heikosta tietoisuudesta, koska vielä viime vuosikummenen alkupuolella vesistöä ei oltu luokiteltu lohi- ja siikapitoiseksi, jolloin joen koskivesillä sai vapavälinein kalastaa yleiskalastusoikeuksilla. Nykyisin se ei ole sallittua.

Joen alaosille suunnitellaan perkaushanketta. Tällä vähennetään peltojen tulvimista. Samassa yhteydessä pääuoman keskialueelle suunnitellaan myös koskivesien kunnostuksia. Muutamilla koskilla on talkoilla tehty tai puhdistettuja taimenten kutusoraikkoja.

Vesistön latvoilla ja sivuhaaroissa taimen kutee mm. Ryssänniitynojassa sekä Muuralanpurossa.