Poltinkoski, Ikaalinen
Poltinkoski on Pirkanmaan yksi runsaimpia luontaisen taimenkannan sisältäviä koskia joka sijaitsee noin 15 km Ikaalisista Parkanon suuntaan. Leppäsjärven ympärille jäävät kolme koskiosuutta ovat yläjuoksulta alajuoksulle nimettynä Kalliokoski, Leppäskoski ja Poltinkoski. Kalliokoskella kalastus on toistaiseksi kielletty 2019 alkaen. Kalliokoski on rauhoitettu taimenen lisääntymisalueeksi.
Alueen noin 1,5 kilometrin koskialueet tarjoavat taimenelle suhteellisen monipuoliset ympäristöt. Vaikka kosket ovat ns uiton jäljiltä, on niissä kohtuullisen hyviä kivikoita, syvänteitä, suojapaikkoja, kutusoraikkoja ja runsaasti saaliskaloja sekä hyönteismaailmaa.
Koskiosuudet koostuvat monista erinäisistä ”pooleista” joissa tavataan rasvaevällistä taimenta. Tiettävästi Poltille ei ole taimenta istutettu vuosiin. Isoimmat alueen taimenet ovat 45-60 sentin kokoisia. Myös runsaalla kirjolohien istuttamisella on jonkinlainen vaikutus alueen taimenkantaan.
Poltin haasteeksi muodostuvat taimenta ajatellen uittoperkauksen jäljet, kaksi patoa. Padoista isompi sijaitsee Leppäskosken vanhan voimalan osuudella, ja toinen Poltinkosken alajuoksulla vanhan myllyn yhteydessä. Padot estävät vaellukselle lähteneiden taimenten paluun. Taimenten näkökulmasta vaellusesteiden avaaminen, kunnostukset ja kutualueiden ylläpito olisi suunnittelemisen arvoisia asioita. Myös koekalastuksia ja kalaston muuta seurantaa olisi hyvä tehdä ja kalaston tila tiedostaa tarkemmin.
Kohteella iso potentiaali!
Kohteessa hyvä potentiaali vielä parempaankin! Pienellä työllä voitaisiin saada olosuhteet taimenelle vielä suotuisimmaksi. Vaellusesteet ongelma niinkuin on jo mainittu.
Ripaus realismia, kiitos
Huonosti on taimenen asiat Pirkanmaalla jos ja kun Poltinkoski edustaa luontaisten kantojen parhaimmistoa. Ennen Poltinkosken surullisen kuuluisaa kunnostusta kanta varmaan olikin kohtalainen, mutta noista 15-20 vuoden takaisista ajoista on kokemusteni mukaan tultu valitettavasti aimo harppaus taakse päin.
Ns. patolampi, joka tuolloin oli mitä parhainta soraikkoa, on nykyään pelkkä mutainen lampi, jossa tuskin viihtyvät muut kuin hauet ja särkikalat. Kunnostusta edeltäneisiin aikoihin padon alta sai vielä sormenmittaista luonnonharjusta, joka tietääkseni on hävinnyt kunnostuksen jälkeen tyystin. En ole millään muotoa patorakentamisen asiantuntija, mutta useammasta suusta olen kuullut varsin epäileviä kommentteja sen toimivuudesta kalakantojen näkökulmasta.
Voi kunpa kalastusosuuskunnasta löytyisi selkärankaa laittaa täysrauhoitus esim. maantiesillasta padolle asti niin nähtäisiin jo parin, kolmen vuoden kuluessa kuinka elinvoimainen taimenkanta Poltilla voisi olla. Nykymenon jatkuessa en valitettavasti povaa Poltin taimenille erityisen ruusuista tulevaisuutta.
Miksi tarpeen purkaa uittorakenteita ?
Vanhojen uittorakenteiden purkaminen on taimenten ravinnon kannalta huono juttu. Jos rakenteet eivät haittaa virtaamaa tai nousureittejä ne on syytä jättää paikoilleen. Luonto ja ihminen ovat muokanneet virtaavia vesiä jo ainakin vuosisadan ja osin ovat luonnollisessa tilassa eivätkä kaipaa entisöintiä.