Haaganpuro

Haaganpuro  on Pikku Huopalahteen laskeva reilun 10 kilo­metriä pitkä lähdepitoinen puro Länsi-Helsingissä. Puro saa alkunsa Maununnevalta ja virtaa Pirkkolan halki, yhtyen Maunulanpuron haaraan. Haaganpuro virtaa suurimmalta osin metsäisen keskuspuiston alueella.

Taimen kotiutusistutettiin Haaganpuroon vuosituhannen vaihteessa, minkä jälkeen taimen on kutenut ja lisääntynyt purossa. Pienimuotoisempia talkookunnostuksia purolla on tehty ennen tätä ainakin kerran vuodessa sitten 2005. Taimenen kutualueita ryhdyttiin kesällä -16 ylläpitämään ja täsmäkunnostamaan, minkä jälkeen etenkin Kauppalapuiston alueella taimenten poikasmäärät kohentuivat kahdessa vuodessa noin kymmenkertaiseksi.

Syksyllä vuonna -20 Haaganpurosta löysimme 40 taimenten kutupesää. Marraskuussa -21 vastaavalla laskennalla tähän mennessä taimenten kutupesiä on löydetty huikeat 86 kappaletta. Kutupesistä neljännes oli merikalojen tekemiä, ja loput paikallisten kutemia. Kaikki kututarkkailussa havaitut taimenet olivat luonnossa syntyneitä eli rasvaevällisiä ns. luomukaloja.

Purossa on ollut erilaisia vedenlaadun haasteita. Aiemmin purossa on sattunut muutamia öljypäästöjä. Viimeisin kysymys liittyy kloorivesiin, kun selvisi että Maunulan maauimalan kloorivedet on 15 vuoden ajan uimakauden päätteeksi päästetty puroon. Maunulanpuron alueella on rakennettu hulvesikosteikko sekä biosuodatus. Näiden odotetaan parantavan puroon virtaavien hulevesien laatua.

Vedenlaatuongelma aiheutui talvella -20 jolloin Pirkkolan alueella tapahtui jätevesien ohijuoksutus. Silloin puroon pääse 3,5 miljoonaa litraa puhdistamatonta jätevettä. Tämän takia keväällä -20 koko puron alapuolisen alueen pienpoikasmäärät olivat poikkeuksellisen alhaiset. Kesällä -21 HSY:n raakavesiputkeen tuli vuoto, mikä samensi usean kuukauden ajan puroa. Vuotokohta saatiin alkusyksystä lopulta korjattua. Syksyllä -21 Maununnevan lumikaatopaikalta pääsi myös poikkeuksellisen sameaa ja kiintoainespitoista vettä puroon. Tämä liittyi viimeisimpien lumien "tehosulatukseen". Lumikaatopaikalla ei ole mitään vesiensuojeluratkaisua. Vesinäytteen mukaan kiintoainespitoisuus (7900 mg/L) ylitti 26 kertaa sallitun maksipitoisuuden (300 mg/L).

Hämeenlinnanväylän putkiosuuden alaosa on hiljattain HSY:n linjasaneeraama. Putken betoninen yläosa on haitallisen kalteva, ja kiivasvirtainen, ja on aiemmin estänyt taimenten nousun puron ylemmille alueille. Kesän 2020 aikana putken yläosiin asennettiin suisteita taimenten nousemisen helpottamiseksi.

Elyn liikenneviranomainen on kesän -21 aikana toteuttanut Metsäläntien liittyäalueen korjauksen. Aiemmin putkessa kulkenut 250 metrin osuus linjasaneerattiin. Korjauksen myötä noin 100 metrin osuus muutettiin avouomaksi. Sinne tehtiin taimenelle uusia kutu- ja poikasympäristöjä.

Haaganpuron alaosa Pikku-Huopalahdessa on hidasvirtaista seisovan veden aluetta. Helsingin kaupunki suunnittelee puron suulla olevan padon "purkamista". Uusi uoma rakennetaan nykyisen padon viereen. Toimenpiteellä hidasvirtainen suvanto muuttuisi virtaavaksi puroksi. Tämä vähentäisi alueen tulvaongelmia sekä parantaisi taimenen viihtymistä ja syksyistä emokalojen nousemista. Padon purkamisen lupa sai lainvoiman 22.5.2021. Padon purkamisen muutostyöt on tarkoitus toteuttaa kesän -22 aikana.

Haaganpurolla on tehty pienpoikasten laskentaa pienemmissä osissa. Maunulanpuron ylimmältä alueelta löydettiin 17 poikasta. Koskaan aiemmin ei Maunulanpuron alueelta ole keväällä löydetty pienpoikasia. Keskuspuiston alueen emojen perinteisesti suositun kutupaikka on Pirkkolan pyöritesillan alla. Siitä löydettiin 60 pienpoikasta, 50 m alempaa löydettiin 25, minkä lisäksi Maunulan palstaviljelyalueen sillan alapuolelta löytyi 17 poikasta. Kaikki laskennat on tehty varsin aikaisessa vaiheessa virtaaman ollessa runsas. On hyvin oletettavaa että määrä kohenee, kunhan virtaama laskee ja vesi kirkastuu. Etenkin nyt syksyn -21 onnistuneen kudun voidaan johtavan siihen että kesän -22 poikasmäärät ovat 50 kertaa runsaampi kuin esim. v -15. Nykyisellään puron taimenkannan elvyttämistä voidaan pitää merkittävänä luonnonsuojelullisenä menestyksenä.