Iijoki
Iijoki saa alkunsa Kuusamosta ja virtaa Pohjois-Pohjanmaan halki. Joen pituus on 370 kilometriä. Pudotuskorkeutta Iijoen koskissa on yhteensä n 250 metriä. Iijoen valuma-alue on 14 191 km². Joessa on arviolta noin 150 koskea, sekä lukematon määrä upeita sivujokia ja -puroja. Iijoen keskialueen kosket sekä sivujoet ovat suosittuja harjus- ja taimenvesiä. Iijoki on aiemmin ollut merkittävä lohijoki. Lohen toimiva elinkierto katkesi joen alaosan valjastamisen myötä. Samalla joen alaosilta katosi myös merkittävä osa lohen tärkeimmistä kutu- ja poikasalueista. Nykyisin Iijoen lohi on pitkälti istutusten varassa. Laitosvalinnassa ja ilman toimivaa luonnonvalintaa kalojen perimä heikkenee. Tämän takia vaelluskalojen toimivan elinkierron edistäminen on kriittisen olennaista myös kaikissa rakennetuissa vesistöissä.
Iijoen alimmat vesivoimalat Raasakka, Maalismaa, Kierikki, Pahkakoski ja Haapakoski on rakennettu vuosien -61 ja -70 välillä. Pudotuskorkeutta alimpien vesivoimalaitosten padoissa on yhteensä 94 metriä. Tehoja näissä on yhteensä n 210 MW. Tämän mennessä yksikään yläjuoksun koskivesiltä vaellukselle lähtenyt taimenen tai lohen smoltti ei ole varmuudella selvinnyt hengissä edes mereen asti. Nykyisin joella tehdään vaelluskalojen elvyttämiseen tähtääviä kalatutkimuksia vaelluskalojen elinkierron edistämiseksi sekä vaelluksiin liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi.
Iijoen suojeluväki (Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistys ry) järjestää vuosittain suositun Iijoki-soututapahtuman. Vesistöalueella on tehty pitkään ja monipuolista työtä virtavesien ja vaelluskalojen elvyttämiseksi. Joen keski- ja yläjuoksun kosket on koskiensuojelulailla suojeltuja. Iijoki on myös raakkuvesistö. Vaelluskalojen elvyttäminen on tärkeää myös raakkujen turvaamiseksi. Joen yläjuoksulla Metsähallitus on edistänyt kalojen ja eliöiden kulkemista vaellusesteiksi muuttuneiden tierumpujen ohi. Joen alajuoksulla on Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton vetämä vaelluskalakärkihanke, jossa pyritään etsimään keinoja vaelluskalojen turvallisen kulkemisen mahdollistamiseksi voimalaitosten ja patojen ohi.
Iijoen alajuoksun voimalaitokset ovat kalatiestrategiassa kärkikohteita. Kalavelvoitteiden ajanmukaistaminen on myös kirjattu hallitusohjelman tavoitteisiin. Kalaviranomainen (ELY) on käynnistänyt prosessin Iijoen vesivoimayhtiöiden kalataloudellisten velvoitteiden päivittämiseksi. Nykyiset velvoitteet ovat tutkijoiden arvioiden perusteella vahvasti alimitoitettuja, eivätkä ne vastaa aiheutettuja haittoja. Kalakannan turvaamisen näkökulmasta olisi parempi painottaa luonnonlisääntymisen palauttamista, kalojen turvallisen kulkemisen edistämistä, ympäristövirtaamaa, sekä lisääntymisen mahdollistavia luonnonmukaisia ohitusuomia, joihin turvataan riittävä virtaama. Kiistan ytimessä on vesi ja sen käyttö. Vaelluskalat tarvitsevat sitä – samaan aikaan kun sitä halutaan säätövoiman tuotantoon.
Iijoen valuma-alueella on paljon asioita joita voisi tehdä Iijoen sekä vaelluskalojen parantamiseksi. Keskenään törmäyskurssilla olevien intressien, vesivoiman ja virtavesisuojelun pahimmasta kipinöinnistä ollaan vaiheittain päästy vuoropuhelun tielle. Viime vuosina painotus on kääntynyt selkeämmin jokiluonnon, vaelluskalojen huomioimisen puolelle. Jos pääuoman vesivoiman haittoja korjataan vielä pitkään, tehdään pienempien virheiden korjaamista monilla Iijoen sivupuroissa, jonne 70 -luvulla kotiutusistettiin puronieriöitä. Puronieriä on lähdevesistöissä tehokas lisääntyjä ja haitallinen vieraslaji, joka on vallannut alaa alkuperäiseltä taimenelta.
Muualla aiheesta:
Iijoen taimenten geneettinen analyysi
Vaelluskalakantoja elvytetään vastuksista huolimatta
Kalojen vaellusesteitä poistetaan Iijoelta
Iijoen vaelluskalakärkihanke – Pohjois-Pohjanmaan liitto
Iijoen vaelluskalakärkihanke: Haapakoskelle suunnitellaan smolttien alasvaellusväylää
Lohikalojen alasvaellus Iijoessa: Tutkimustuloksia ja alasvaellusreittien yleissuunnitelma
Vaelluskalat Iijokeen -hankkeet (PVO)
Iijoen alkulähde Iivaaran juurella
Iijoen vesistön uittotoiminta ja sen jälkeiset entisöintityöt
