Sipoonjoen alkuperäisen taimenkannan tärkeimmät elinympäristöt löytyvät Byabäckenistä sekä Ritobäckenistä. Parhaat kutu- ja poikasalueet sijaitsevat Sipoonkorven kansallispuistosta, missä Itä-Uudenmaan vesiensuojeluyhdistys on jokitalkkari-projektin puitteissa osin tehnyt uusia soraikoita, ja osin kohentanut hiekottuneita soraikoita. Keväällä 2020 tehdyn seurannan perusteella taimenkanta vaikuttaisi vihdoinkin olevan poikastuotannon osalta elpymässä.

Vielä -90 luvun alussa molemmissa uomissa oli varsin hyvin taimenten luonnonpoikasia. Vuosikymmenen puolivälissä Ritobäckenin yläjuoksulla tehtiin suhteellisen laaja ojitus. Tämän heikensi kyseisen uoman taimenmäärät pitkäksi aikaa nolliin. Vähän myöhemmin vastaava toteutui myös Byabäckenin puolella. Vesistön alkuperäinen taimenkanta oli kirjaimellisesti hiuskarvan varassa.

Viimeisten 5 vuoden aikana molemmissa puroissa on tehty lisäsorastuksia ja aiempien kutualueiden ylläpitopuhdistuksia. Syksyn 2019 taimenten kutu vaikuttaa onnistuneen hyvin, sillä keväällä 2020 tehdyssä pienpoikaslaskennassa  soraikoilta löytyi runsaasti pienpoikasia. Byabäckenin parkkipaikan (Länsitie 237) lähisoraikolta taimenten pienpoikasia löytyi 90 kappaletta. Ritobäckenillä näkyi vastaavasti 116 pienpoikasta.

Syksyllä 2020 tehdyssä soraikkoseurannassa puroon viimeisimpänä lisätyt uudet soraikot vaikuttavat nekin jo asettuneen. Jos syksyn 2020 kudulla alueella nousee edes jonkinlainen emokalasto, on vuodelle 2021 odotettavissa mahdollisesti entistäkin runsaslukuisempi seuraava luonnonikäluokka. Toivotaan että tämän myötä poikastuotanto vakiintuu paremmalle ja vakaammalle tasolle.

Taimenten lisäksi puroissa esiintyy mm. pikkunahkiaisia sekä nahkiaista.

Muualla aiheesta:

Sipoonjoen ja sen sivupurojen kalataloudellinen kartoitus ja kunnostustarve-ehdotukset

Kalarosvot viihtyvät Sipoonjoen suulla

Itämeren meritaimenen vesistökohtaiset elvytys- ja hoitosuunnitelmat