Vantaankoski

Vantaankoski sijaitsee Vantaanjoen pääuomassa n 17 kilometriä jokisuulta ylöspäin. Alue on n  400 metriä pitkä, ja siinä on 5 metriä pudotusta. Vantaankosken alapuolella n. 100 m pitkä syvä suvanto, jonka alapuolella n.200 m pitkä Mustakoski.

Vantaankoski on Etelä- Suomen suosituimpia kalastuspaikkoja. Ensisijainen saaliskala alueella on kirjolohi. Näitä koskeen istutetaan kalastajien iloksi. Vantaankoskeen on viime vuosiin saakka istutettu myös taimenia. Luonnonkudusta peräisin olevia merivaelluksen tehneitä taimenia nousee runsaasti kosken läpi kohti yläjuoksun kunnostettuja alueita, ja sieltä takaisin mereen.

Alkukaudesta, toukokuun aikana, koskesta saadaan jonkin verran kookkaita talvikkotaimenia, eli edellisenä syksynä jokeen kudulle nousseita, jotka talvella ja keväällä ovat laskeutumassa merta kohti. Kesäkuusta alkaen kosken kautta alkaa nousta luonnonkudusta peräisin olevia merivaelluksen tehneitä taimenia yläjuoksun kutupaikoille. Kaikki rasvaevälliset taimenet ovat ympäri vuoden rauhoitettuja, eli ne pitää kalastuslain mukaan laskea takaisin, 3260 euron uhkasakolla.

Pienpoikaset ovat alkuvaiheessa aivan rantaviivan tuntumassa, vain muutaman sentin vedessä, eivätkä ole alkuvaiheessa kovin taitavia väistelemään. Kutusoraikkojen lähirannassa kahlailua kannattaa välttää ainakin kesäkuun puoliväliin asti.

Vantaankosken rannalla on vanha ja huonokuntoinen myllyrakennus ja koskessa myllypato. Padon länsipäässä on säännöstelyaukko ilman kalatietä ja padon itäpään aukkoon on rakennettu kalatie.  Padon itäpään aukkoon rakennettiin 90 -luvun lopussa kalatie kiinnittämällä isoja kiviä terästapeilla kalliopohjaan. Vuosien mittaan kalatiekiviä on irronnut kalliopohjalta ja kalatien kunto on huonontunut.

Padon länsipuoleisessa aukossa kaloilla on ainakin toisinaan nousuongelmia. Isoilla virtaamilla kalat eivät pääse nousemaan sieltä, vaan hyppivät päin patoa ja kallioita, loukkaantuvat ja kuolevat.

Vantaankosken länsipuoleiseen aukkoon on syytä rakentaa luonnonmukainen kalatie, jotta kaikki kalat pääsevät vahingoittumattomina kutupaikoilleen. Itäpuoleisen aukon vaurioitunut kalatie on syytä korjata, jotta luonnonkalojen nousu Vantaanjoen laajoille kunnostetuille alueille ei esty, eikä huonone nykyisestä tilanteesta.

Vantaankosken toimivuus vaelluskalojen nousulle on erittäin tärkeää siksi, että Vantaanjoen vesistön kunnostetuista alueista suurin osa sijaitsee juuri Vantaankosken yläpuolella, jossa myös suurin osa vesistön luonnontaimenista lisääntyy. Käytännössä kaikki taimenet Vantaankosken yläpuolella ovat luonnonkudusta peräisin olevia villejä taimenia, sekä paikalliset että meritaimenet.

Koskeen on tehty taimenten ja lohien kutupaikkakunnostuksia. Taimenet kutevat kunnostetuilla soraikoilla, mutta lisääntyminen on toistaiseksi ollut sähkökalastusten perusteella melko vähäistä; parhaimmillaankin on löytynyt vain parikymmentä taimenen nollikasta aarilta, useimmiten vain muutama nollikas aarilta. Haasteena on uoma hydrologia ja morfologia, eli pohjan muodot sekä kaltevuus. Näin isoksi uomaksi kutukalojen suosima paikka on jonkin verran suosituksia liian jyrkkä.

Syksyllä koski on kuduntarkkailijoiden suosiossa. Etenkin iltasella ja tehokkaalla taskulampulla voi emojen kutupuuhia tarkkailla niitä häiritsemättä. Yksi isojen kalojen suosima kutupaikka on kosken niskalla Kehä 3:sen sillan alla.

Kerro ajatuksesi kohteesta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *