Gumbölen pato sijaitsee Espoossa. Gumbölenjoki on Mankinjoen sivuhaara. Joessa elää luontainen taimenkanta, joka eroaa perinnöllisesti kaikista muista tunnetuista. Taimenen on oletettavasti vesistön alkuperäistä. Vuosittain joessa tavataan muutamia merinousseita emoja kutemassa, sekä ainakin kourallinen paikallisia emoja. Taimenkanta on jo pidempään sinnitellyt muutamissa Gumbölenjoen koskessa sekä pienessä Karhusuon sivupurossa.

Gumbölen pato on yli 100 vuoden ajan ollut Gumbölenjoen taimenen nousesteenä. Vuonna 2020 rakennettu pato on avannut nousukaloille mahdollisuuden nousta pitkän tauon jälkeen padon yläpuoliselle jokiosuudelle. Kesän -21 koekalastuksissa nollikkaita löytyikin runsaasti kalatien altaista sekä heti padon yläpuolella olevasta aikoinaan rännimäiseksi peratusta koskesta. Tammikuussa -22 padon yläpuolisen kosken niskalta löytyi iso taimenten kutupesä, joka on koon puolesta merikalojen tekemä.

Isossa kuvassa viranomaisilla ja Espoon kaupungilla on suunnitelmissa avata nousureitti aina Nuuksion latvavesille asti. Tällä hetkellä taimenia ei varmuudella tiedetä esiintyvän Gumbölen pado yläpuoleisilla alueilla, vaikka muutamissa latvapuroissa tiedetään taimenia esiintyneen vielä -80 ja -90 luvuilla. Latvavesistä tunnetuin on Nuuksion kansallispuistossa sijaitseva Myllypuro.

Aikoinaan Gumbölenjoen olosuhteita heikensi se, että Dämman-niminen tekojärvi toimi Espoossa pääraakavesilähteenä. Tämän takia joen virtaamaa on säännöstelty. Lisäksi vedenpuhdistamolla on vuosien saatossa sattunut haavereita, joiden seurauksena vedenlaatu on toisinaan heilahdellut. Gumbölen padon ja Dämmanin välialueelta ei aiemmin ole varmuudella saatu taimenhavaintoja. Dämmanin yläpuolisella alueella sen sijaan on ainakin -80 luvulla ollut hyvin satunnaisesta yksittäisiä taimenia. Nämäkin saattoivat tuohon aikaan olla peräisin Nuuksion Myllypurosta. Myllypurossa ei ole tehty ensimmäistäkään varmaa taimenhavaintoa yli 15 vuoteen.

Dämmanin yläpuolella olevat Kvarnträsk ja Svartbäckträsket ovat hyvin matalia ja lämpiävät kesällä usein reilusti yli 25 asteen. Tämän takia Dämmanin yläpuoliset alueita ei voi pitää kovinkaan soveliaina taimenille. Nyt kun taimen pääsee Gumbölen padosta ylös, pitäisi taimenen kutu- ja poikaselinalueet melkein löytyä jostain Dämmanin alapuoleiselta alueelta.

Muualla aiheesta: 

Gumböleen rakennettu kalatie ei kestänyt ensimmäistä talveaan – ”Vesi mennyt harjasta yli ja vienyt maat mennessään”

Alijäähtynyt vesi loi jääpadon Espooseen tuhoisin seurauksin – Tuliterä kalareitti oli kuin pommin jäljiltä