Raumanjoki

Raumanjoessa esiintyvät taimenet tiedostettiin paremmin vasta vuonna 2004. Lähialueen asukas teki havainnon kututaimenesta. Tästä ilmoitettiin kaupungille. Raumanjoen seuranta ja taimenen elvyttäminen lähti kansalaishavainnosta liikkeelle. Vuoden 2006 sähkökoekalastuksissa alueelta saatiin myös poikasia. Joessa tavattujen taimenemojen ja poikasten epäiltiin alkuun olleen merestä “erehdyksissä” jokeen nousseiden istukkaiden jälkeläisiä. Geenitutkimusten perusteella ilmeni poikasten perimän poikkeavan sen verran muista tunnetuista taimenista, että kyse on eriytyneestä ja mitä ilmeisimmin alkuperäisestä taimenesta. Joen taimenet ovat sinnitelleet valuma-alueella kautta aikojen, jos eivät Raumanjoen pääuomassa, niin mahdollisesti jossain yläjuoksun sivuhaarassa, Äyhönjärveen laskevassa latvapurossa. Vähäisten ja heikosti dokumentoitujen havaintojen takia joen taimenkannan taustoista ei ole kovin tarkkaa kuvaa.

Raumanjoki saa alkunsa Äyhönjärvestä, ja kulkee Vanhan Rauman halki Selkämereen. Joessa elävä taimenkanta on geneettisten tutkimusten perusteella alkuperäistä taimenta. Uomaa on talkoilla soraistettu ja kivetty vuosina 2009, 2014 sekä syksyllä 2020. Vanhan Rauman alueelta löytyi aiemmin toista tusinaa taimenten kutusoraikoita. Taimenpitoisin alue on vajaa 2 kilometriä pitkä. Syksyisin joessa on säännöllisesti havaittu merestä nousseita kookkaampia emotaimenia kutupuuhissa. Syksyn 2020 talkoissa täsmäkunnostettiin alueen kutupaikat. Kunnostuksen jälkeen tehdyn mittauksen perusteella 12 asiallisimman soraikon kaltevuuden keskiarvoksi tuli 4,2 promillea. Tällä hetkellä Raumanjoelta löytyy yhteensä 23 kutusoraikkoa, ja niiden yhteispituus on n 65 m.

Keväällä 2020 Raumanjoella tehdyissä pienpoikaslaskennoissa selvisi, että alueen soraikoista vain yksi toimii erityisen hyvin, ja tuottaa mahdollisesti yli puolet alueen pienpoikasista. Jos iso osa poikasista on peräisin yhdestä soraikosta, tarkoittaa tämä että luonnonpoikaset on mitä ilmeisimmin samasta tai parista naaraasta, ja ovat isoilta osin toistensa sisaruksia. Ongelma ei ole että yksi soraikko tuottaa hyvin, vaan se että alueen muut 17 kutusoraikkoa tuottavat hyvin vähän pienpoikasia, tai ei ollenkaan.

Kesän 2020 aikana Raumanjoen taimenten kutupaikat kartoitettiin, ja mitattiin niiden kaltevuudet, eli virtausolot. Kutusoraikkojen kaltevuudet vaihtelivat vajaan yhden ja 17 promillen välillä. Useimmat kutusoraikot olivat joko nollakaltevuudessa ja totaalisen hiekottuneita. Yhtä soraikkoa lukuunottamatta paremmin kaltevuuden soraikot koostuivat sepeliköistä. Sepelikkö on mädille huono asia. Yleensä purokohteissa kutusoraikon toimivuuden optimaaliset virtausolot on 5-10 promillen kaltevuudessa. Kaltevuuden ohella soraikon toimivuuteen vaikuttaa myös muut ns hydrologis-morfologiset tekijät, eli virtaamavaihteluiden voimakkuus, uoman leveys ja muut pohjan muodot.

Raumanjoen paras kutupaikka oli aiemmin Pajasillan kutusoraikko. Raumanjoen taimenten muut kutusoraikot olivat lähes poikkeuksetta rakenteellisesti heikentyneet. Mädinkehitys näissä muissa taimenten kutusoraikoissa on merkittävästi alentunut. Pienpoikasten syntyvyys niissä on todennäköisesti hyvin heikko, jopa alle 1/10-osan normaalista. Raumanjoen kutusoraikot on ennen syksyn 2020 taimenten kutua tarkoitus täsmäkunnostaa, sepeliköt korvata riittävän karkealla luonnonsoralla ja säätää virtausolot asiallisemmiksi. Syksyn 2020 täsmäkunnostuksen jälkeen hyvät kutuolosuhteet on varsin tasaisesti joen kaikille 23:lla soraikkoalueella.

Taimenten kutuseurantaa tehtiin 30.10-1.11.2020 välisenä aikana. Kaikista reilusta 20 kutusoraikkoalueesta kutupesiä löytyi tässä vaiheessa jo 15 kutupesää. Vain viidellä soraikolla ei oltu vielä tähän mennessä kudettu. Varmaankin ainakin 10 kutupesää oli merikalojen tekemiä. Muutamat pesät olivat astetta pienempiä, eli saattavat olla paikallisten tekemiä. Perjantaina nähtiin 10 eri merikalaa, ja lauantaina 11.

Lisääntymisen ja poikastuotannon osalta tilanne näyttää erittäin lupaavalta. Touko- kesäkuussa 2021 toteutettavassa pienpoikaslaskennassa selviää kuinka hyvin soraikkojen täsmäkunnostuksen edistivät lisääntymisen onnistumiseen. Talven virtausolot ja jääolot voivat myös vaikuttaa mädin kehitykseen.

Mukaan paikalliseen toimintaan:

Raumanjoen aktiivit ovat perustaneet ”Pro Raumanjoki”-facebookryhmän sekä whatsApp-ryhmän, jossa seurataan asioita ja suunnitellaan toimintaa. Ryhmä toimii tiiviissä ja hyvässä yhteistyössä Rauman kaupungin kansaa. Toiminta on avointa kaikille Raumanjoesta kiinnostuneille.

Raumanjoki & kunnostukset kartalla:

Laajemman kartan saat avattua tästä ›

Muualla aiheesta:

Meritaimen nousee taas Raumanjokeen kutemaan

Epätodennäköinen tapahtui: Merellä sirutettu taimen rekisteröityi Raumanjoessa

Meritaimen ja Vanha Rauma tarvitsevat huomaavaisuutta ja huolenpitoa

Meritaimen (Salmo trutta m. trutta L.) Raumanjoenssa – sähkökoekalastukset, DNA tutkimus ja kunnostussuunnitelma

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014

Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona

Taimen Raumanjoessa

Raumanjoen taimenten poikaset ovat kuoriutuneet / Rauma.fi

Taimenten pienpoikasten kevätseuranta 2020

Raumanjoki kaipaa nyt innostuneita raumalaisia – Keskustelutilaisuus merimuseossa iltapäivällä

Vaelluskalayhdistys: Jopa puolet Raumanjoen taimenenpoikasista on sisaruksia

Facebook.com/Raumanjoki

Instagram.com/Raumanjoki

 

Kerro ajatuksesi kohteesta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *