Suomalainen taimen & vaellustaimen

Taimen on yksi ja sama virtavesissä kuteva vaelluskala, jolla on ns plastinen vaelluskäyttäytyminen. Onko vain osa taimenista vaelluskaloja, vai paikallisia? Oikea vastaus on, sekä että. Jos haluaa elvyttää vaellustaimenta, on syytä pyrkiä tiedostamaan kaikki luonnontaimenen esiintymisalueet ja pyrkiä elvyttämään poikastuotantoa kaikkialla missä kutua tapahtuu, tai voi tapahtua. Tarkastelun kohteeksi on syytä ottaa koko valuma-alue mukaanluettuna ylimmät latvapurot ja niiden taimenkannat. 

Mitä taimenesta tiedetään – ja mitä siitä ei tiedetä


Taimenkoskia tutkitaan ensisijaisesti sähkökoekalastamalla. Sähkökalastus on tarkin käytössä oleva menetelmä kartoittaa kosken lajistoa ja kalatiheyksiä, antaen erinomaisen käsityksen koealan tietyn ajankohdan asioista. Sähkökoekalastus ei kuitenkaan kerro onko taimenen poikaset muuttumassa paikallisiksi tai vaeltaviksi, tai minkälaisista emoista poikaset ovat peräisin. Jos halutaan kokonaiskuva taimenkannasta ja sen vaelluksista, tarvitaan sähkökoekalastusten lisäksi paljon täydentävää muutakin seurantaa. Kututarkkailun tai kutupesälaskennan avulla saadaan tietoa esim. emokalastosta.

Jos jossain on luontainen taimenkanta, on siellä myös vaellustaimenta, eli vaelluspoikastuotantoa. Jokaisen taimenpopulaation poikasista osa vaeltaa. Paikallisten ja vaeltavien osuus elää ja muuttuu. Sähkökoekalastuksilla selvitetään taimenen lisääntymisalueiden poikastiheyksiä. Nämä selvitykset eivät kuitenkaan kerro vaelluspoikastuotannon suuruudesta, eikä siitä kuinka lähellä tai kaukana poikasvaiheen ohittaneet vanhemmat taimenet kasvavat, kuinka hyvin vaellus onnistuu, tai emokalojen määrästä, saati kutukalojen sukupuolijakaumasta. Taimenpopulaatioiden ikä- ja sukupuolijakauma onkin kiinnostava vaelluskäyttäytymiseen liittyvä tutkimusaihe.

Siellä missä tavataan luonnonvaraisia “vaellustaimenia”, on tyypillistä että vaellukselta palaavista kutukaloista 60-70% on naaraita. Tämä johtuu siitä että kaikissa taimenesiintymissä naarailla on aina koiraita voimakkaampi taipumus muuntua vaellustaimeniksi, siinä missä koiraat jäävät herkemmin ns mullosiksi. Vaelluksen aikainen kuolleisuus ei muuta sukupuolijakaumaa. Siellä missä on vaellusesteitä, tai liikakalastusta kasvualueella, voimalaitosten aiheuttamaa alasvaelluskuolleisuutta, ovat kutualueen paikalliset emot tyypillisesti koiraita.

 

Jos koskiveden yli 2-3 vuosiluokan taimenia on radikaalisti vähemmän, ja ovat korostuneemmin koiraita, ovat “puuttuvat” naaraat lähteneet muualle kasvamaan. Latvapuroissa tilanne on usein tällainen. Selitys tilanteeseen voi olla kasvualueen kalastuskuolleisuudessa, tierummuissa tai vaelluksen aikaisissa muissa tekijöissä. Kasvuvaiheen kalastus tai muu kuolleisuus ei valikoi sukupuolta. Kutukalojen sukupuolijakauma indikoi ja on vaelluskäyttäytymiseen sidonnainen asia.

Ruotsalaiset tutkijat ovat sitä mieltä että mitä nälkäisempiä taimenet ovat, eli mitä kovemmaksi reviiri- ja ravintokilpailu muuttuu, sitä suurempi osa taimenista muuntuu vaellustaimeniksi – ja sama toisin päin. Parhaissa ympäristöissä sähkökalastuksissa saadaan 100-200 taimenen poikasta per aari, eli 100m2. Taimenten poikastiheydet suomalaisissa kunnostetuissa koskissa on keskimäärin 5-10 kpl / 100m2. Jos kosket kunnostetaan vanhemmille poikasille paremmaksi, mutta syntyvyyttä ei saada parannettua, voi vähäisistä taimenista hyvinkin iso osa jäädä paikallisiksi. Tämä selittää sen että monissa reittivesien koskissa on paljon koiraita. 

Jos toiveena on saada kudulle palaavia kookkaampia vaellusemoja, pitää ensiksi olla mahdollisimman paljon luontaisia vaelluspoikasia. Soraikkojen ja poikasympäristöjen määrän ja laadun rinnalla poikastuotantoon vaikuttaa aina myös naaraiden määrä ja emojen koko. Vaellukselta palaavassa kookkaassa naaraassa on enemmän mätiä, kuin paikallisessa naaraassa. Tämän takia vaellustaimenemojen runsastuminen paikallisten emojen tueksi, on tehokas keino vahvistaa poikastuotantoa. Nykyoloissa paikallisella naaraalla voi tosin olla merkittävästi paremmat edellytykset pysyä hengissä, ja voi elinaikanaan kutea jopa 3-5 kertaa. Paikalliset ja vaellusemot täydentävät toisiaan. 

Jos halutaan elvyttää vaelluspoikastuotantoa, ja vaellustaimenta, on olennaista saada kutusoraikot sekä pienpoikasalueet toimimaan ja poikastiheydet ns tappiin. Kosket ja muut virtavedet missä tiheydet on 100-200 poikasta per 100 m2, tuottavat suhteessa enemmän vaelluspoikasia. Liian monissa koskissa tiheydet on nykytilassa pikemminkin kymmenesosan hyvästä. Monien reittikoskien vaelluspoikastuotanto jääkin vuositasolla muutamiin kymmeniin smoltteihin, siinä missä muutamat kilometrin mittainen metsäpuro tai “pellonoja” on arvioitu voivan tuottaa vuosittain useita tuhansia luonnonsmoltteja. 

Olennaista seurannassa on iso kuva, ja elinkierron toimivuus. Seurantaa ja parannuksia tarvitaan alkaen ylimmistä latvapuroista aina pääuoma alimpaan koskeen. Vaellustaimenten elvyttämisen näkökulmasta valuma-alueen kaikki käytössä olevat kutualueet ovat arvokkaita. Purovesien yksi suurimmista riskeistä liittyy tierumpuihin, ja muihin kutunousun esteisiin. Toisaalta mitä vakaampi emokalasto, elinympäristö, varmemmin toimivat nousureitit, sen tasaisempi on poikastuotanto. Purovesien poikastuotanto voi olla suurta, mutta vaihdella, riippuen sateista. Isommat virtaamat suosivat kookkaampien vaellusemojen nousemista ylempiin ja pienempiin virtavesiin. Kuivempina syksyinä isompi osa emoista kutee alempana. 

Olennaista on ymmärtää taimen ekologia, ja siihen liittyvä diversiteetti. Taimen on yksi ja sama kala, jossa eri yksilöt toteuttavat erilaista sopeutumisen strategiaa. Jos vaellustaimenta halutaan tehokkaasti elvyttää, on syytä tunnistaa ja tiedostaa kaikki valuma-alueen eri ympäristöt missä taimenia esiintyy, kutee, syntyy, minne vaeltavat, ja minne pääsevät takaisin lisääntymään ja tuottamaan jälkeläisiä. Turhat etuliitteet tai muut rajaukset ovat usein asialle, ymmärrykselle ja elvyttämiselle lähinnä haitaksi tai hidasteeksi.

Teksti & kuvat: Henrik Kettunen

Haku

Mitä tänään tutkittaisiin? Perehdy taimenen tilaan esimerkiksi seuraavien listauksien kautta:

Taimenkartta somessa