Monia koskia ja puroja on menneisyydessä perattu, oiottu tai muuten muokattu, mikä on heikentänyt niiden luonnollisia elinympäristöjä. Siksi niitä on pyritty palauttamaan kunnostamalla. Perinteisissä koskien kunnostuksissa on usein noudatettu suomalaisesta kunnostuskirjallisuudesta löytyviä yleisohjeita, mutta niissä ei aina ole huomioitu riittävästi kutualueiden sopivaa kaltevuutta, veden virtauksen vaikutuksia tai pienpoikasille tärkeitä alkukauden suojapaikkoja. Tämä voi estää kalanpoikasten selviytymistä ja hidastaa kalakantojen elpymistä.
Vaelluskalaverkostossa täsmäkunnostus tarkoittaa tarkempaa ja kohdennetumpaa kunnostusta. Sen tavoitteena on parantaa kutu- ja alkukauden pienpoikasympäristöjen toimivuutta pienillä mutta hyvin harkituilla muutoksilla. Täsmäkunnostuksia voivat olla esimerkiksi:
- Kutupaikkojen hienosäätö tai lisäämistä emokalojen suosimilla alueilla
- Pohjan laadun, kaltevuuden ja muodon muokkaaminen
- Virtauksen ohjaaminen kutualueiden ja poikasympäristöjen kannalta suotuisaksi
- Pienpoikasille tärkeiden suojapaikkojen kehittäminen kutupaikkojen läheisyyteen
Jos perinteinen kunnostaminen keskittyy ensisijaisesti elinympäristöjen elvyttämiseen määrällisesti, täsmäkunnostaminen kohdistuu seurannalla tunnistettuihin kalojen lisääntymisen pullonkauloihin ja korostaa laatua – eli ympäristöjen toimivuutta ja tuottavuutta. Täsmäkunnostus tulee aina yhdistää asianmukaiseen seurantaan, jotta sen vaikuttavuus voidaan arvioida ja kehittää edelleen.
Täsmäkunnostus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan osa jatkuvaa elvytysprosessia. Sen vaikutuksia seurataan kutemisen, kutupesien ja poikasten määrän perusteella, jotta voidaan varmistaa lisääntymisen onnistuminen. Jos alueella kudettu, ja kutupesät ovat pysyneet tulvien yli paikoillaan, mutta alkukesästä poikasia ei ilmesty, tämä voi viitata vedenlaadun ongelmiin ja auttaa tunnistamaan niiden syitä.
Täsmäkunnostusten avulla voidaan usein varsin yksinkertaisin toimenpitein parantaa merkittävästi kunnostusten vaikuttavuutta: tehdä kutualueista emokaloille houkuttelevampia ja lisätä onnistuneen lisääntymisen eli poikastuotannon todennäköisyyttä.
Täsmäkunnostuksiin liittyvä pienpoikaslaskenta tarjoaa arvokasta tietoa poikastuotannon herkimmistä vaiheista ja niiden olosuhteista. Tällaisen seurannan avulla voidaan tunnistaa ja määrittää kalastuskoskissa ajallisesti ja alueellisesti kohdennettuja kahluurajoituksia tai -suosituksia poikastuotannon turvaamiseksi.
On hyvä kysymys, kuinka paljon perinteiset kunnostukset yksinään parantavat tilannetta verrattuna siihen, että niitä täydennetään täsmäkunnostuksilla – tai voisiko pelkillä täsmätoimilla jo saavuttaa riittävästi parannusta? Kaikkiin koskiin ja puroihin ei välttämättä tarvita suuria muutoksia, sillä joissain paikoissa luonto on itsekin osittain palauttanut toimivia elinympäristöjä.
Koska kunnostuksiin käytettävät varat ja resurssit ovat rajalliset, on tärkeää miettiä, miten ne kannattaa käyttää mahdollisimman vaikuttavasti. Tästä on erilaisia näkemyksiä, ja kunnostajien osaaminen vaihtelee. Yhdessä kohteessa tarvitaan laajempaa ja perinteistä määrällistä koskikunnostusta, kun taas toisessa kutu- ja poikasympäristöjen kohdennetumpi täsmäkunnostaminen voi olla yllättävän kustannustehokas ja vaikuttava ratkaisu. Menetelmät eivät ole toisiaan poissulkevia. Pikemmin päinvastoin.
Teksti ja kuvat: Henrik Kettunen