Soraikosta juuri esiin kömpinyt taimenen pienpoikanen on vain n 20-25 millin mittainen. Taimen on alkuvaiheessa jokseenkin saman kokoinen kuin vesiperhosen toukka, eli sopiva makupala monelle petokalalle – myös lajitovereilleen..
Yleisesti on tunnettua että esimerkiksi ahvenet, hauet, mateet ja muut petokalat ovat voineet hetkellisesti aiheuttaa merkittävän loven taimenen poikastuotantoon. Suurimmassa vaaravyöhykkeessä ovat erityisesti taimenen ensimmäinen ikäluokan edustajat kauden alkuvaiheessa. Tanskasta ja Norjasta löytyy muutamia tutkimuksia taimenen kannibalismista. Niissä on huomattu, että tutkituista 1+ vanhoista tai sitä kookkaammista tutkimuskaloista joka viidennellä on ollut pienempi taimen tai lohen nollikas vatsassa. Tanskan tutkimuksissa on arvioitu, että alkuvaiheessa pienpoikasista tietyissä oloissa jopa 8% on voinut yhden päivän aikana joutua kannibalismin kohteeksi. Ruotsin Gotlannissa taimentutkimusten yhteydessä on tehty havaintoja siitä, että ahtaissa olosuhteissa on yllättävän tavanomaista, että jopa nollikkaat ovat syöneet aavistuksen itseään pienempiä ikätovereita.
Predaatio sekä kannibalismi ovat tavallaan luonnollisia ilmiöitä, paitsi että luonnonvalinnan aiheuttamaa kuolleisuutta esiintyy sitä enemmän, mitä vähemmän ja heikompia matalan veden piilopaikkoja taimenen pienpoikasille löytyy. Mitä lähempänä kutusoraikkoja rantamatalat ovat, sen helpommin ja nopeammin poikaset pääsevät suojaan. Muussa tapauksessa nälkäiset lajitoverit voivat olla hyvin merkittävä taimenen alkuvaiheen poikastuotannon leikkuri.
Pienpoikashabitaattien tarpeen ymmärtäminen ja huomioiminen on tärkeää vaelluskalojen poikastuotannon edistämisessä. Ruotsissa on tehty graduja pienpoikasvaiheesta ja todettu, että perinteisesti koneellisesti toteutetuissa kalataloudellisissa kunnostuksissa on kunnostuksen jälkeen usein voinut olla jopa vähemmän pienpoikasympäristöjä kuin ennen kunnostuksen. Jos kunnostuksissa ei osata parantaa tämän alkuvaiheen asioita, voi kunnostuksen vaikutus poikastuotantoon jäädä laihaksi tai jopa olla kielteinen. Virtavesien kunnostuksissa pienpoikasten elinympäristöjä ei ole juurikaan osattu huomioida. Alkukauden pienpoikasten seurantaa ei juuri ole tehty. Vielä ei kunnolla tunneta minkälaisissa ympäristöissä pienpoikaset parhaiten pärjäisivät, eikä siten vielä tarkkaan osata sanoa miten virtavedet pitäisi kunnostaa jos pienpoikaset haluttaisiin pärjäävän siellä mahdollisimman hyvin.
Loppukesän sähkökoekalastuksia nollikkaat ovat vähintään 4 sentin mittaisia. Tässä vaiheessa isoin pienpoikasvaiheen leikkuri on jo ohitettu. Taimenten alkukauden pienpoikasvaiheeseen liittyy paljon selvitettäviä ja edistettäviä asioita ja tutkimustarpeita. Ne kun tietäisi, olisi koskivesien kunnostamaan mahdollista toteuttaa myös pienpoikasten tarpeita ajatellen. Sopivan pienpoikasten ympäristövaatimusten ymmärtäminen olisi tärkeää myös mätirasiaistutusten suunnittelussa ja parantaisi niiden onnistumista.
Taimenen alkukauden pienpoikasista ja niiden habitaateista kannattaa yrittää huolehtia, sekä määrällisesti että laadullisesti. Mitä paremmat suojat pienpoikasilla on, sen isompi osa selviää kriittisimpien alkuviikkojen yli. Ensimmäisen kuukauden jälkeen vaaratekijöitä on radikaalisti vähemmän. Huonoissa pienpoikasympäristöissä taimen on hyvin merkittävä vaara itselleen.
Ørredens (Salmo trutta L.) krav til de fysiske forhold i store vandløb med speciel vægt på yngelstadiet
https://www.fiskepleje.dk/-/media/Sites/Fiskepleje/Fiskebiologi/Fisk/Oerred/kannibalisme_hos_oerred.ashx?la=da&hash=7BFBA6E4DF0AB6777F43E6FFB663CDD51EC8731E