Pyhäjärvi-instituutti suoritti Raumanjoen vuoden 2021 sähkökoekalastuksen. Saaliiksi tuli kahdelta koealalta eli vajaan 250 m2:n alueelta 104 luonnontaimenta. Saaduista poikasista n 2/3 osaa oli 1+ ikäisiä. Koekalastus suoritettiin ns kertakalastuksena. Aiemmissa koekalastuksissa on saatu lähinnä yhtä ikäluokkaa kerralla, joskus lähinnä nollikkaita, tai vain 1+ taimenia. Raumanjoen taimenkannan poikastuotanto on aiemmin ollut ailahtelevaa. Se, että nyt saadaan enemmän ja tasaisemmin useampaa ikäluokkaa on ehdottoman hyvä asia.
Hyvissä koekalastusolosuhteissa kertakalastuksella saadaan normaalisti noin puolet koealalla esiintyvistä poikasista. Korkean virtaaman takia etenkin alemman koealan kalastettavuus oli tällä kertaa merkittävästi normaalia heikompi. Korkeamman virtaaman aikaan etenkin pienempien poikasten pyydystettävyys heikkenee. Se, että näin korkean virtaaman aikaan kalastettuna saatiin kolmisenkymmentä nollikasta kertoo nuorimpia poikasia löytyvän hyvin. Pienimmät poikaset ovat selvinneet olosuhteisiin nähden hyvin.
Ylemmän koealalta tuli 96 poikasta, ja korostuneesti vanhempaa ikäluokkaa, kertoo että vanhempia poikasia on tällä hetkellä runsaasti. Vanhemmat taimenet hätistelee tai syö pienempiä poikasia. Siksi kahta oikein vahvaa ikäluokkaa ei tule peräjälkeen. Vanhemmat poikaset on tuolla niskan päällä. Todellinen kokonaispoikastiheys on mitä ilmeisimmin 100 luonnonpoikasta per aari (100m2), tai enemmän, eli todella hyvä.
Vuonna 2020 koekalastus suoritettiin hyvissä olosuhteissa, pienemmän virtaaman aikaan, jolloin saatiin 71 luonnonpoikasta. Silloin saalista vajaa kolmannes (22 kpl) oli kesänvanhoja poikasia. Yleensä 1+ poikasia on seuraavan vuotena noin puolet siitä miten sieltä on saatu edellisenä vuotena nollikkaita. Odotus oli, että nyt tulee kohtuullisen hyvin vanhempia poikasia. Jos virtaamat olisivat olleet alhaalla, olisi isompi osa vanhemmista poikasista olleet nyt astetta hitaamman ja syvemmän veden alueilla, ja nollikkaiden määristä olisi saatu tarkempi ja parempi käsitys.
Korkea virtaama heikentää nollikkaiden pyydystettävyyttä
Vuoden 2014 koekalastuksessa saatiin kahdelta koealalta yhteensä 104 nollikasta, ja vain yksi vanhempi poikanen. Vuoteen 2014 verrattuna nyt saatu poikasmäärä on reilusti parempi, koska koostui tällä kertaa isommista poikasista.
Nollikkaat viihtyvät korkean virtaaman aikaan matalimmassa rantaviivassa, kasvillisuuden suojissa. Tämän takia pienimpien poikasten kalastettavuus on korkean virtaaman aikaan aina reilusti heikompi. Pajasillan alapuolelta jätettiin tällä kertaa perinteisestä koealasta ehkäpä juuri paras nollikasalue kalastamatta. Näistä tuloksista on vaikea sanoa mikä on nollikkaiden todellinen määrä, eli kuinka paljon heikompi on nollikkaiden kalastettavuus näissä olosuhteissa verrattuna viime vuoden kalastettavuuteen. Jos halutaan että koekalastukset on paremmin vertailukelpoisia, kannattaisi yrittää paremmin koekalastaa vastaavissa olosuhteissa, ja samat alat. Erilaiset olosuhteet, ja muuttunut koekalastustiimin erot heikentää tulosten vertailtavuutta. Joka tapauksessa parempaan suuntaan mennään – ja reilusti.
Koealojen kokonaispoikasmäärät on parhailla alueilla nyt jo varsin lähellä maksimia. Toki parannettavaa vielä riittää. Mitä suuremmiksi parhaimpien alueiden poikastiheydet kasvavat, sen tehokkaammin poikaset levittäytyvät joessa ylä- sekä alavirran suuntaan. Erittäin hyvät poikastulokset kannustaa jatkamaan kunnostuksia.
Jatkokunnostusten osalta onkin tarkoitus parantaa poikasten pärjäämistä joen ylemmillä ja astetta alemmilla osilla. Syyskuun aikana tullaan laatimaan suunnitelmat jatkokunnostusten osalta. Täydennyskunnostusten ajankohta on vielä auki.
Kuvat ja video: Kalakeijot / Topi Mäkinen