Jos taimenkoski tai -puro arvioitaisiin kutusoraikon rakenteellisen tilan perusteella, olisi kuvan Haaganpuro parhaimpien joukossa. Taimenkannan elinvoiman säilymisen kannalta emokalaston pitäisi lyhyellä tähtäimellä olla min 50 naarasta ja 50 koirasta, tai 90 kutupesää. Pitkällä tähtäimellä pitäisi olla 500 kutupari. Haaganpuron taimenkannan elinvoima (86 kutupesää n 5 km matkalla) täyttää niukasti lyhyen tähtäimen minimin. Kutupesien pitää tietenkin olla myös rakenteellisesti toimivia, ja tuottaa pienpoikasia!
Jos ei ole kunnon seurantaa (eikä tavoitteita), tehdään miljoonasatsauksia, eikä toimet välttämättä helpota kalakannan ahdinkoa. Kalateiden tulee oikeasti olla toimivia, ja molempiin suuntiin. Useimmat maamme taimenkannat elävät vakavasti uhattuna, reilusti alle minimirajan, toinen jalka haudassa, ja niiden elinkelpoisuus jatkaa heikkenemistä. Useimmat kutuvedet ovat rakenteellisesti alennustilassa. Liian monet kalatiet toimivat hyvin puutteellisesti. Taimenten kuolleisuus on luonnottoman suurta kautta koko elinkierron. Ongelmina vesivoima, maankäyttö sekä liiallinen kalastus.
Tekemällä kutupesälaskentoja saadaan tietoa taimenten ahdingosta / nykytilasta. Lyhyellä tähtäimellä 90 kutupesää on minimi – pidemmällä juoksulla ja laajemmin 900 kutupesää olisi suotavaa. Mitä kauemmaksi näistää kestävyyden tavoitteista jäädään, sen kiireellisempää on edistää aidosti vaikuttavia toimivan elinkierron parannuksia!
Longinojalta on parhaana syksynä pesälaskennoissa (v. -21) löydettiin 60 kutupesää. Jopa Longinojalla pitäisi saada 50%:n parannus, ennen kuin ollaan toiminnan kestävyyden suhteen lyhyen tähtäimen ”säilyvyyden minimissä”. Parannettavaa useimmilla vesillä riittää paljon, jopa Suomen tunnetuimmalla taimenpurolla!
Kuinka syvässä ahdingossa suomalaiset taimenkannat ovat ns isossa kuvassa? Homman pitäisi aina alkaa nykytilan pätevästä selvityksestä. Haluatko mukaan ottamaan asioista selvää, tekemään seurantaa, edistämään vaikuttavia parannuksia – ja oppimaan?