1. Haaganpuro 45 kutupesää + 1 istukkaan tekemä

2. Longinojan 25 kutupesää + 24 istukkaan tekemää

3. Monikonpuron 15 kutupesää + 1 istukkaan tekemä

Kaikissa kohteissa oli toki myös tietty määrä paikallisten tekemiä kutupesiä. Paikallinen emokalasto ja niiden kuteminen muodostaa usein aika vahvan perustan, joka normaalisti ei muutu vuosien välillä juurikaan. Merivaellukseen liittyy monenlaisia muuttujia.

Taimen- tai lohikannan kokonaistilanteeseen vaikuttaa aina isosti myös aiempina vuosina toteutunut smolttituotanto. Vaellukselta palanneiden emojen tekemien kutupesien määrä on kyllä yksi parhaimmista elvyttämisen onnistumisen mittareista.

Vertailun vuoksi esim. Hiitolanjoen kolmen kosken järvilohien ja taimenten kutupesämäärä oli syksyn -23 osalta yhteensä n 20 kpl. Tämä määräytynee ensisijaisesti aiempina vuosina Venäjän puolella toteutuneesta poikastuotannosta, koska Suomen puolen toimenpiteet eivät vielä vähään aikaan näy emokalamäärissä, eikä siten kutupesien tilanteessa.

Kuva 2: Mika Järvinen