Vesivoima, erityisesti säätövoima, on taloudellisesti erittäin kannattavaa liiketoimintaa. Jos ajatellaan vain uusiutuvan energian ja liiketoiminnan edistämistä ilman vastuullisuutta, suuremmat säätövesivoimalat ovat taloudellisesti erittäin kannattavaa toimintaa. Kemijoella Mankala-yhtiön vesivoiman omakustannushinta omistajayhtiöille on 0,8 senttiä/kWh. Aiemmin sovitut velvoitteet ovat tuoneet omistajayhtiöille runsasta voittoa. Kannattavuus riippuu siitä, milloin sähköä tuotetaan ja myydään. Mitä enemmän myydään silloin, kun hinnat ovat korkeimmillaan, sitä enemmän omistajat saavat voittoa sähköstä. Tämä tarkoittaa yleensä myös merkittäviä haittoja ympäristölle sekä alueen vaelluskalakannoille.
Kemijoki Oy, eli Mankala-yhtiö, ei ole tavoitteellinen voitontekijä. Sen tehtävänä on pyörittää energiantuotantoa omistajayhtiöiden määrittämällä tavalla ja sovitulla budjetilla sekä sovitulla vastuullisuudella. Yhteiskuntavastuu määritellään omistajayhtiöiden edustajien toimesta. Vastuullisuus ei ole ilmaista, vaan se sovitaan etukäteen omistajien tahdon mukaisesti, ei Mankala-yhtiön työntekijöiden päätöksillä. Kustannukset on siis etukäteen määritelty.
Säätöverkon ylläpidossa erityisesti talvella, on haasteita sähkön kysynnän ja tarjonnan tasapainotus. Normaaisti säätövesivoima on tärkeässä roollissa. Suomessa ei ole samalla tavalla vesistöjä ja korkeuseroja kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Norjassa. Fyysiset rajoitteet tulevat Suomessa vastaan, eikä teoriassa käytettävissä olevia paikkoja ole enää paljon. Säätövoiman ongelma pitäisi ratkaista jollain muulla tavalla. On olemassa vastuullisempia vaihtoehtoja, mutta ne ovat kalliimpia.
Toinen merkittävä haaste on, kuinka harjoittaa vesivoimaa aiheuttamatta ekologisia haittoja tai kuinka minimoida ne. Kuinka edistää ja toteuttaa vesivoimaa vastuullisesti? Se on mahdollista, mutta se maksaa, ja haittoja on vähennettävä ja korvattava. Tähän asti korvaus on ollut vain osittainen. Kalataloudellisten velvoitteiden päivitysprosessi on ollut oikeudessa pitkään, ja jokiyhtiö on vältellyt vastuuta. Osa tästä johtuu siitä, että Mankala-yhtiön suurimmalla omistajalla, Fortum Oyj:llä, on ollut tapana vältellä vastuuta vesivoimaan liittyen.
Sierilä on ollut kiistanalainen hanke. Jo aiemmin joessa olevat vesivoimalat ja niiden säännöstely ovat vaikeuttaneet vaelluskalojen elvyttämistä lähes mahdottomaksi. Mankala-yhtiön omistajat, kuten Fortum, ovat puolustaneet vesivoiman maksimaalista hyödyntämistä ja vastuun siirtämistä muualle. Sierilän rakentaminen olisi lisännyt ekologisia haittoja ja aiheuttanut maineriskejä kaikille omistajayhtiöille.
Sierilän valjastamisen suunnitelmia on arvosteltu voimakkaasti. Vesivoiman käytännöt ovat kestämättömiä, ja ekologiset haitat olisivat olleet kohtuuttomat. Sierilän rakentaminen olisi lisännyt vastuuttomuutta entisestään. Päätös olla rakentamatta Sierilää tarkoittaa ainakin sitä, ettei pääuoman rakentamisella aiheuteta lisäongelmia. On mielenkiintoista nähdä, muuttuuko Mankala-yhtiön ja sen omistajien linjaus vesivoiman vastuullisuuden osalta proaktiivisesti vai jatkuuko vastuunvälttely. Oletuksen mukaan esimerkiksi UPM ja Helsingin kaupungin omistama Helen edustavat Fortumia vastuullisempaa energiantuotannon strategiaa. Onko niiden osallistuminen vaikuttanut Sierilän linjaukseen? Taustatiedot eivät ole olleet julkisia. Teoriassa tuore linjaus voisi viitata vastuullisuuden linjamuutokseen, mutta se selviää vasta ajan myötä. Vastuullisuus näkyy teoissa, ja odotamme niitä.
