HKI-Vantaan lentokenttäpurot, vesiensuojelu ja taimenen elvyttäminen

Kuudesta lentokenttäalueen purosta neljässä – Mottisuonojassa, Viinikanmetsänojassa, Brändönojassa ja Pakkalanpurossa – vedenlaatu heikkenee talvella ja kevättalvella niin paljon glykolien ja jäänestoaineiden vuoksi, että taimenen kutu epäonnistuu, eikä poikasia selviydy laisinkaan. Kirkonkylänojan ja Kylmäojan tilanne on hieman parempi, mutta niissäkin riittää paljon parannettavaa. Finavian vesiensuojelutoimet ovat jääneet pahasti puutteellisiksi.

Ympäristölupansa nojalla Finavian on toimitettava AVI:lle väliselvitys lentokenttätoiminnan vaikutuksista näihin kuuteen puroon sekä toimenpiteistä haittojen korjaamiseksi. Määräaika on kesäkuun loppu 2025. Jos toimet eivät ole asiallisia (riittäviä) – kuten ne pilaantumisen perusteella tällä hetkellä ovat – lupaehtoja voidaan kiristää. Jos kalaviranomainen ja kalatoimijat ovat passiivisia, muutoksia tuskin tulee. Myös ympäristönsuojelulain pykälä 89 mahdollistaa luvan avaamisen ja ehtojen tarkistamisen. Tämä prosessi voidaan käynnistää, jos joku asianosainen tarttuu toimeen.

Vuoden 2025 selvitys tarjoaa merkittävän vaikuttamismahdollisuuden. On tärkeää dokumentoida purojen tila, potentiaali ja poikastuotannon hukkaaminen. Jos ELY-keskus olisi ollut aktiivinen, se olisi jo kauan sitten voinut velvoittaa Finavian tekemään kutupesä- ja pienpoikaslaskennat. Tämä olisi antanut paremman käsityksen purojen tilasta, taimenkannoista ja vedenlaatukysymyksistä. Tässä on vaikuttamisen ja ryhdistäytymisen paikka etenkin Finavialle, mutta myös muille vaelluskala-asianomaisille ja toimijoille.

Lentokenttätoiminnan aiheuttaman lähipurojen pilaantumisen torjuminen, vedenlaadun parantaminen ja vesiensuojelun tehostaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Jos vedenlaatu parantuisi olennaisesti näissä kuudessa lentokenttäpurossa, taimenen smolttituotanto voisi kasvaa 10 000–15 000 smolttiin – eli vastaavaksi kuin Longinojan, Haaganpuron ja Monikonpuron tuotanto yhteensä. Lentokenttäalueen puroilla, joiden yhteispituus on noin 15 km, on samanlainen poikastuotantopotentiaali kuin pääkaupunkiseudun kolmella taimenpuroilla (Monikonpuro, Haaganpuro ja Longinoja). Glykolin tai vastaavien jäänestoaineiden aiheuttama lentokenttäpurojen vedenlaadun heikkeneminen kevättalven aikana on kuitenkin tuhonnut kudun tähän asti tehokkaasti. Parannusmahdollisuuksia on runsaasti, jos vesiensuojelutoimet päivitetään asiallisesti.

Haku

Mitä tänään tutkittaisiin? Perehdy taimenen tilaan esimerkiksi seuraavien listauksien kautta:

Taimenkartta somessa