Uhanalaisia vaelluskaloja on monia. Uhanalaisimpia on esim. järvilohi, ankerias, ja taimen rannikolla sekä Järvi-Suomen alueella – merilohta unohtamatta. Vaelluskalat kutevat yhdessä paikassa, ja kasvavat muualla. Jollakin alueilla ne esiintyvät vain lyhyitä aikoja. Toisaalla, kuten esim. poikas- ja kasvualueilla vaelluskalat ovat pysyvämmin läsnä. Vaelluskalojen elpymisen näkökulmasta koko elinkierto pitää saada turvattua.
Vaelluskaloista on viime vuosina puhuttu aiempia vuosia enemmän. Myös ponnistuksia asioiden parantamiseksi on koko ajan yhä enemmän. Kaikki positiiviset muutokset ovat tervetulleita. Mitä paremmin ja kestävämmin ne vaikuttavat, sen hienompia ja hyödyllisempiä ne ovat. Vaelluskalojen elvyttäminen on osin haasteellista, koska kalojen elinkierto on pitkä. Mädistä sukukypsäksi emoksi vie helposti 5-7 vuotta.
Monet positiiviset muutokset tulevat usein hitaasti. Sen sijaan heikennyksiä tai yllätyksiä voi tulla yllättäen. Mitä paremmin negatiivisilta yllätyksiltä voidaan välttyä, ja mitä paremmin saada faktat ja vaelluskalat koko toiminnan keskiöön, sen paremmat ovat onnistumisen edellytykset. Vaelluskalojen suojelu on pitkämielisyyttä vaativa oppimisprosessi. Nykytilan ja olosuhteiden hyvä ymmärrys toimii avaimena parannuksiin.
Tähän asti tehtyjä vaelluskalavesien peruskartoituksia ja seurantoja voidaan merkittävästi tehostaa. Isossa kuvassa on tietoa kalakannoista, mutta se on olosuhteiden osalta sirpaleista, ja vaatisi usein syvempää tarkastelua. Monista kohteista on lähinnä sähkökoekalastustietoja. Muuta seurantatietoa on usein niukemmin tarjolla. Kalakannan tuottavuuden pullonkaula-tekijöissä on suurta vaihtelua. Faktoihin ja tutkimustietoon perustuvaa ymmärrystä ja tietoisuutta vaelluskala-asioista tulisi kehittää. Puuttuvien seurantatietojen takia elvytystoimien osumatarkkuutta ja vaikuttavuutta on haastavaa, ellei jopa mahdotonta tuloksellisesti kehittää.
“Vaelluskalakantojen vaikuttava elvyttäminen lähtee seurannasta, nykytilan ja olosuhteiden ymmärryksestä”
Vaelluskalakantojen elvytystoimien suunnittelussa on olennaista tiedostaa minkälaisia kartoitus- ja seurantatietoja elvytyskohteista on ennestään olemassa, ja mitä tiedonkeruuta asiallisen elvytystoiminnan pohjaksi vielä tarvitaan. Vaelluskalakantojen vaikuttava elvyttäminen lähtee seurannasta, nykytilan ja olosuhteiden ymmärryksestä. Hyvällä tiedolla ja osaamisella saadaan toimenpiteille osumatarkkuutta ja kustannustehokkuutta.
Haluamme haastaa laaja-alaisesti vaelluskala- asianomaisia osallistumaan elvyttämisen tueksi tarvittavan seurannan organisointiin, konkreettisen elvyttämiseen ja toiminnan kehittämiseen. Vaelluskalat elpyvät, jos niiden elinympäristöihin ja tuottavuuden pullonkauloihin liittyvät olosuhteet tunnistetaan, ja korjaustoimet ovat osumatarkkoja, kustannustehokkaita ja vaikuttavia. Tule mukaan edistämään kokonaisvaltaisempaan seurantaan perustuvaa vaelluskalojen elvyttämistä!
Lisätietoja voi kysyä: Henrik Kettunen, väitöskirjatutkija, p. 050-5949725
Kuva kututaimenista: Pekka Tuuri